Tuotteistamista Case Joulupukki

Joulun alla yksi palvelutuote on kysynnältään ylitse muiden. Joulupukkipalveluita myyviä "yrittäjiä" vilisee kaikilla palstoilla pilvin pimein. Päällisin puolin palvelutuote näillä palveluntarjoajilla on hyvin samankaltainen. Itse palvelun ydin, joulupukkihahmo, on tuotteistettu melko hyvin. Konseptiin kuuluu punainen nuttu ja tupsuhattu, valkoinen parta, keppi, lapikkaat tai töppöset ja nahkarukkaset. Jopa itse tuotehahmon ympärille rakennettu draamallinen  näytelmäosuus on pääpiirteissään kaikilla palveluntuottajilla samanlainen koostuen hohottavasta naurusta ja repliikistä: "Onkos täällä kilttejä lapsia". Konseptiin kuuluu yleensä myös asiakkaiden esittämä Joulupukki-rallatus. Lisäksi palveluntarjoajat ovat varioineet ns. yleistä palvelukonseptia omien osaamisalueidensa mukaan. Jotkut käyttävät myös tonttuhahmoon pukeutuneita assistentteja asiakaspalvelutiimissään.

Palveluntarjoajien kesken on kuitenkin huomattavia eroja tarkasteltaessa kokonaisvaltaista tuotteistamista ydintuotteen ympärillä. Nettipalstalle tai sanomalehden ilmoitussivulle laitettu puhelinnumero kirvoittaa lukuisan määrän yhteydenottoja. Kun perustat joulupukkipalvelun, mieti etukäteen nämä asiat:

1. Ihan ensiksi, ota Joulupukkipalvelulle eri puhelinliittymä. Esim. prepaid-liittymän hankkiminen on sen verran helppoa, että se kannattaa tehdä. Tämä on hyvä tehdä siksi, että tällöin tiedät milloin sinulle soittaa asiakas tiedustellakseen joulupukkipalveluista. Mieti kumpi kuulostaa asiakkaalle paremmalta puhelimeen vastatessa: "Haloo, Pertsa" vai "Hyvää Joulua, täällä Joulupukki, kuinka voin palvella"?

2. Mieti palvelusi hinta valmiiksi. Asiakkaalle tämä on merkitsevä tekijä. Vastaukset: "Katsellaan tarkemmin" tai "En ole oikeastaan vielä miettinyt asiaa" ohjaavat asiakkaasi takuuvarmasti toiselle palveluntarjoajalle.

3. Pidä kalenteri koko ajan mukanasi. Asiakkaalle on äärimmäisen tärkeää hänen jouluaattonsa aikataulu. Todennäköisesti joulupukin saapumisaika on mietitty lähes minuutin tarkkuudella.

4. Kun sovit aikatauluja, tee se tarpeeksi väljäksi, jottet missään nimessä ainakaan myöhästy asiakkaittesi luota. Varmista myös että sinulla on oikea osoite.

5. Jos et ole kehittänyt konseptiasi niin tappiin, että saavut asiakkaan luokse porokyydillä, jätä menopelisi sivummalle ja kävele viimeinen kortteli. Ylipäätään liikkuminen Joulupukin tamineissa kirkkaan violetilla teini-Corollalla, jossa sub-woofer jytkyttää niin että sivupeilit pärisee ei ole uskottavuuden kannalta suotavaa.
6. Itse draamallisen palvelukokonaisuuden sisältö yleensä menee omalla painollaan asiakkaan ohjailemana. Kannattaa kuitenkin miettiä ja harjoitella omat repliikit ja palvelun yleisilme etukäteen. Omiin vahvuuksiin liittyviä draamallisia lisäelementtejä voi konseptiin lisätä hyvän maun mukaan ja niistä kannattaa aina keskustella asiakkaan kanssa erikseen. Ei liene kiellettyä, että Joulupukki soittaa esim. kitaraa, mutta monelle ydinkohderyhmän asiakkaalle (lapset) pelkkä lahjojen jakamisen teknisesti onnistunut suoritus riittää.
7. Huolehdi omasta jaksamisestasi pitkän työvuoron aikana, eli tankkaa hyvin etukäteen ja muista syödä ja juoda myös kierroksen aikana. Lienee sanomattakin selvää, että konseptiin ei kuulu alkoholipitoisten energiajuomien nauttiminen.

Näiden yksinkertaisten tuotteistamistoimenpiteiden avulla joulunajan palveluliiketoimintasi on toimivampi ja asiakkaasi on palvelujasi helpompi ostaa. Raikasta joulua kaikille pukeille ja tontuille!

Taistelu Karjalasta

Tietyn paikallisuuteen liittyvän erikoisuuden kaappaaminen toiselta saman tyyppiseltä alueelta on asian ydin kun halutaan profiloitua johonkin alueeseen liittyvään mielikuvaan. Silloin on juurikin kyse asioiden oikeanlaisesta esittämisestä, hypettämisestä, reviirin merkkaamisesta ja merkitsemisestä ja merkitysten antamisesta kuten Jari Koskinenkin tuoreessa kirjoituksessaan loistavasti esittää.

Koskisen kirjoituksessa esitetty esimerkki revontulien kaappaamisesta norjalaisilta on erinomainen esimerkki siitä, miten oikealla tavalla viestimällä ja oikeita asioita keskiöön nostamalla voidaan nousta kilpailevaa aluetta nerokkaammaksi. Näitä innovatiivisia esimerkkejä löytyy yllättäen Suomesta enemmänkin.

Katsotaan vaikka aluebrändiä nimeltä "Karjala". Suomessa on maantieteellisesti ja aluehallinnollisesti kaksi Karjalaa: Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala. Uskallan sanoa, että näistä Pohjois-Karjala on selkeästi kaapannut itselleen Karjala-identiteetin kaikkine elementteineen piirakoista karjalanpaistiin ja kansallispukuihin. Sillä aikaa Etelä-Karjalassa on surkuteltu Viipurin menettämistä viimeiset 70 vuotta ja väännetty kättä onko venäläisturistit hyvä vai huono asia. Etelä-Karjalalla olisi lisäksi ollut aikanaan oiva mahdollisuus hyödyntää paremmin myös Karjala-olutta aluebrändin luomisessa.

Nykyään markkinoilla on päivän selvää mikä on ns. "oikeaa" Karjalaa ja mikä alue omistaa Karjala-brändin maakuntatasolla. Etelä-Karjalaisten onneksi siellä koettiin hiljattain ahaa-elämys, että hei! meillähän on täällä Saimaa! Ja lähdettiin tuotteistamaan siitä omaa, jo maailmalla tunnettua brändiä. Tämäkin tapahtui kreivin aikaan, juuri ennen kuin aina nerokas Savonlinna olisi vienyt Saimaa-brändinkin kokonaan Olavinlinnan liepeille.

Kyse on pitkälti rajaamisen jalosta taidosta. Jos yritämme olla samaan aikaan kaikkea ja vähän siltä väliltä, resurssit hukkuvat liian pieniin ponnistuksiin yksittäisten ydinjuttujen osalta. Matkailukohteen kannattaa listata kaikki vahvuudet ja mielikuvat siitä, mitä ollaan tai mitä halutaan olla. Sen jälkeen niistä karsitaan pois kaikki muut paitsi yksi, joka katsotaan olevan paras elementti suhteessa kilpailijoihin. Sitten päätetään olla sitä, eikä mitään muuta. Ja annetaan kuulua asiasta joka kanavalla.

Ammatillinen höpsöys rulettaa!

On hyvin tunnistettu ilmiö, että saatettaessa erilaisen taustan omaavia ihmisiä saman ongelman äärelle, syntyy innovatiivisia ratkaisuja. Liiketoiminnan kehittämisessä tulisi aina katsella omaa toimialaa pidemmälle, ja etsiä tietoisesti outoja juttuja lisättäväksi omaan toimintaan. Matkailualan yrityksen nerokas kumppanuus saattaa syntyä vaikka metallipajan kanssa. Samalla tavoin oman toimialan lainalaisuuksia tulisi pystyä tarkastelemaan täysin uusin, tai muilta toimialoilta omaksutuin tavoin. Näin voidaan esimerkiksi palveluyrityksessä hyödyntää soveltuvin osin tuotannollisen yrityksen ajatusmalleja ja tehostaa omaa toimintaa.

Yrityksen kansainvälistyessä haetaan usein liiketoiminnan kasvua ulkomailta. Yhtälailla suoran rahallisen hyödyn ja myynnin kasvun lisäämisen rinnalla arvokasta lisäarvoa yrityksen toimintaan ja palvelujen tuotteistamiseen saatta tupsahtaa ulkomaalaisen, toisesta kulttuurista tulevan kumppanin omituisuuden mukana.

Erilaisista kulttuureista peräisin olevat henkilöt näyttäyvät meille usein outoina, täysin ihmeellisiä käytösnormeja tai ajatusmalleja edustavina höpsöinä. Tämä "höpsöys" saattaa olla äärimmäisen arvokasta yrityksen kaavoihin kangistuneiden tuotteiden ja palvelujen ideoinnissa ja tuotteistamisessa. Mitä erilaisempia yhteisömme jäsenet ovat niin etniseltä, ammatilliselta kuin koulutukselliselta kantilta katsottuna, sitä monipuolisempia ja oivaltavampia ideoita mietinnöissä todennäköisesti pinnistetään.

Höpsöys, pöllöt ideat ja älyttömät toimintamallit saattavat oikein yhdisteltynä rohkean kokeiluhenkisyyden kanssa muodostaa arvokkaita ideoita. Älä siis tuomitse naapurin outoutta, se voi rykäistä sinulle rahaa!

Näin saa massat liikkeelle!

Keskeinen pohdinnan aihe liiketoiminnan kehittämisessä on: Miten saadaan oman tuotteen tai palvelun ympärille sellainen "hype", että se houkuttelisi oikeasti liikkeelle suuria massoja?

Tärkeintä on tietenkin itse tuote, jonka täytyy olla riittävän omaperäinen ja rohkea haastaakseen ympärillä kuhisevat muut vastaavat ilmiöt. Mutta itse tuote, tai sen takana oleva loistava idea ei riitä, ellei siitä pysty (tai halua) tehdä julkista.

Helpoin tapa nykypäivänä on saada massat liikkeelle verkon avulla. Tämä kuitenkin edellyttää tiedon ja asiantuntemuksen jakamista koskien tuotettasi tai palvelua. Kukaan ei voi tietää kyseessä olevan huippujuttu, jos se pidetään vain omana tietona. Monesti huippuideat halutaan pitää itsellä, kun todellisuudessa vasta niiden jakaminen johtaa idean menestykseen. Samalla merkataan oman osaamisen reviiri ja mitataan onko idea oikeasti niin hyvä kuin on luultu.

Tärkeintä on saada liikkeelle ensimmäinen seuraaja. Hän houkuttelee mukaansa seuraavat ja taas seuraavat jne. Pidä huolta ensimäisestä seuraajasta, muut hoitavat loput ja massareaktion on valmis.

Oheinen video kertoo kaiken olennaisen.

Osallistut tuotteistamiseen joka päivä!

Olemme kaikki lähes päivittäin osana jonkun toisen tuotteistamisprosessia. Kun kehut vaikkapa omia liikuntasuorituksiasi jakamalla treenidataasi Facebookin välityksellä, ajat samalla sykemittarivalmistajien, harjoitusohjelmien suunnittelijoiden ja urheiluvaatemerkkien asiaa kannustamalla muita yhteisöösi kuuluvia käyttämään samoja välineitä.

Kannustuksesi on vieläpä paljon tehokkaampaa kuin näiden yhtiöiden oma markkinointi. Se kun tulee tutulta henkilöltä suosittelevaan sävyyn. Äkkiä kaverikin käyttää saman sykemittarivalmistajan treeniohjelmaa ja monen sadan euron arvoista tekniikkaa voidakseen elvistellä omilla urheilusaavutuksillaan. Nykyäänhän et voi todistaa urheilleesi, jos et rekisteröi treenisi tietoja verkkoyhteisöön.


Entäpä Tukholman maraton? Tai Berliinin? Kateudesta vihreänä lähdet lenkille kaverin kanssa, jolla juoksuvaatteena on Rooman maratonin osallistujapaita. Seuraavana vuonna olet todennäköisesti itsekin mukana matkalla. Yhtäkkiä oletkin lenkkiharrastuksinesi kiinnostava asiakas myös matkanjärjestäjille. Tämänhän ovat matkatoimistot jo hoksanneetkin.

Nerokkaat yhtiöt osaavat valjastaa asiakkaansa keskeisiksi elementeiksi tuotteistamisprosesseissaan. Yhtiön ilosanomaa lenkkareissaan kantava naapurin suosittelija toimii sissimäisenä markkinoijana yhteisössään muodostamalla sosiaalisen paineen esimerkiksi trendikkään liikuntamuodon ympärille.

Kaikkien edellä ovat ne yritykset, jotka ovat valjastaneet sosiaalisen median tehokkaaseen markkinointikäyttöön. He pystyvät parhaiten hyödyntämään asiakkaidensa tuotteistamispotentiaalia, ei pelkästään markkinoinnin kannalta vaan myös konkreettisesti tuotteidensa kehittämiseksi. Asiakas on se, joka parhaiten tietää miten tuotettasi pitäisi kehittää.

Uskallusta ideointiin

Luovuus ja innovatiivisuus palvelujen ideoinnissa ja tuottamisessa ovat kaiken uuden synnyttämisen perusta.  Samalla täytyy muistaa, että raakaideasta jalostuu harvoin menestystuote -tai palvelu. Suurin osa ideoista on huonoja. 

Varsinainen innovaatio syntyy vasta idean luovasta jalostamisesta. Innovaation syntyminen edellyttää idean perinpohjaista tutkimista, tuotteen tai palvelun teknistä määrittelyä sekä muotoilua ja vieläpä uskallusta tehdä lopputuotoksesta tarpeeksi koukuttava juttu.

Aina ei kuitenkaan tarvitse keksiä täysin uutta tuotetta tai palvelua, vaan uudenlainen ajattelutapa tai näkökulma vanhaan tuotteeseen voi avata täysin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tuotteen uudenlaiseen ajatteluun voi riittää nerokas, oikein muotoiltu ja sijoitettu viesti. Samoin perinteisen formaatin muuttaminen toiselle kohderyhmälle soveltuvaksi voi avata kokonaan uutta asiakaspotentiaalia. Tärkeintä on rohkeasti kokeilla uusia ja erilaisia lähestymistapoja ja olla aina valmis yllättämään asiakkaasi positiivisella tavalla.

Palvelun puutteet vahvuuksiksi

Markkinoinnissa ja myynnissä kannattaa tietenkin painottaa niitä asioita, joissa tuotteesi tai palvelusi on oikeasti hyvä. Niitä asioita, joissa yrityksesi erottuu edukseen massasta. Yleisesti ottaen ei kannata viestiä puutteista.

Nykypäivänä odotetaan että palvelusi sisältää vähintään kaikki yleisesti siihen palveluun kuuluvat nykyaikaiset elementit. Ravintolassa tai hotellissa kuuluu nykyään olla langaton internet, sen olemassaolo ei ole enää yrityksesi arvoa nostava tekijä.

On kuitenkin olemassa myös asiakkaita, jotka eivät sinun palvelusi yhteydessä haluakaan kaikkia nykyajan härpäkkeitä. Nykyajan online-yhteiskunnassa on syntymässä asiakaskuntaa, jotka maksavat mielellään olosuhteista, jolloin on pakko olla offline. Asiakkaan näkökulmasta asian takana on samat tekijät kuin sinun kohdallasi palvelun tuotteistamisessa. Emme pysty asiakkaanakaan ottamaan enää haltuun kaikkea ja keskittymään miljoonaan asiaan kerralla. Niinpä joudumme karsimaan aistejamme kuormittavista ärsykkeistä.

Yrityksen näkökulmasta kilpailuetu voikin yllättäen muodostua siitä, että tarjoat kahvilassasi oikeasti vain kahvia. Ja luot ympäristön sellaiseksi, että asiakkaasi voi keskittyä vain ja ainoastaan kahviinsa, eikä yhtään mihinkään muuhun ylimääräiseen.