maanantai 11. kesäkuuta 2012

Tarjoatko ulkomaalaiselle kohderyhmälle tekstiä vai sisältöä?

Kuten todettu, ennen varsinaisen sesonkikauden alkua on hyvä tarkistaa, että kohdeinformaatiovalitun kohderyhmän kannalta on kunnossa. Minimivaatimus on tietysti toimivat kieliversiot kohdetta koskevista tiedoista niin, että ulkomaan eläjä löytää perille kohteeseen ja pystyy ostamaan palvelun. On kuitenkin syytä miettiä, haluaako tarjota asiakkailleen vain tekstiä vai myös toimivaa sisältöä? Voi nimittäin olla, että pelkkä tekstien, esim. ruokalistan käännättäminen kyllä mahdollistaa asiakkaalle tekstin lukemisen, muttei takaa sen ymmärtämistä. Perusvaatimus tekstien kannalta on, että kieliversion on laatinut kyseisen kulttuurin edustaja. Näin taataan, että teksti on muotoiltu ymmärrettäväksi ja mahdolliset kulttuurieroista johtuvat epäselvyydet avattu rautalangasta.

Pidemmälle vietynä voi ulkomaalaiskohderyhmänsä viihtyvyyttä parantaa laittamalla valikoimiinsa selkeästi juuri heille suunnattuja, juuri tämän asiakasryhmän omiin kulttuuripiirteisiin soveltuvia tuotteita ja palveluita. Suurin osa tämän bloginkin lukijoista varmasti haluaa matkallaan kokea ensisijaisesti vain kohdemaan paikallisen kulttuurin mukaisia asioita, mutta yllättävän suuri joukko suomalaisistakin matkailijoista haluaa lomallaan juoda suomalaista kahvia, syödä ruisleipää, salmiakkia, Fazerin sinistä, käydä saunassa ja niin edelleen. Samalla tavoin esim. venäläisten matkailijoiden keskuudessa on paljon asiakkaita, jotka haluavat tuoda oman turistikuplansa mukanaan. Suomalaisessa ravintolassa tarjottu vodka ei kelpaakaan vaan halutaan juoda juuri sitä omaa merkkiä. Monessa maaseutumatkailukohteessa on palvelun mottona "ole kuin kotonasi" -ajatus. Jos tavoitteena on tarjota matkailijalle mahdollisuus olla kuin kotonaan, täytyisi myös palvelut ja niiden sisällöt vastata tähän.

Tällä kirjoituksella en toki tarkoita, että suomalaisessa maaseutumatkailukohteessa täytyisi vaihtaa puolet ruokalistan sisällöstä venäläisiksi. Sen sijaan hienosti nykypäivän laatuvaatimuksiin vastaavia kansainvälisiä elementtejä voi lisätä esimerkiksi kysymällä asiakkailtaan, minkä tyyppistä ruokaa tai muiden palvelujen sisältöjä he haluaisivat. Unohtamatta kuitenkaan korostaa ensisijaisesti kohteen omia vahvuuksia ja suomalaisia kulttuuripiirteitä.