Beckhamin kassit nähtävyytenä

Matkailuattraktioiden synnyttämisessä keskeinen asia on merkitseminen. Mikään kohde tai asia ei ole kiinnostava, ennen kuin se merkitään merkitykselliseksi. Matkakohteen elävöittämisessä on kyse oikeanlaisesta merkitsemisestä, jonka avulla kerrotaan kohteeseen liittyvä syvemmät merkitykset.

Viimeisin hyvä esimerkki elävöittämisestä ja merkitsemisestä on tapaus Beckham Turussa.

IS oli paikalla, kun Beckhamien henkivartijat kantoivat julkkispariskunnan matkatavarat ruskeaan tila-autoon.

Vauhkoontuneet ihmiset tulivat rynnien katsomaan jopa Beckhamien matkatavaroita. Tuskin ketään kiinnostaa lähteä bongailemaan lentolaukkuja sinänsä, mutta David Beckhamin lentolaukun näkeminen aiheuttaa ihmisissä melkoisia kiksejä...

Olisikin varmaan ollut vuosisadan matkailumarkkinointi-idea tarjota reiluhko summa rahaa Beckhamin lentolaukusta, joka sitten olisi laitettu Turun torille lasivitriiniin esille. Siinä olisi ollut takuuvarma kesän hittikohde kotimaan matkailumarkkinoille.

Kylämatkailun kehittämisessä järkeä?

Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen on linjattu yhdeksi keskeiseksi maaseutumatkailun tulevien vuosien painopistealueeksi. Tehtävää toteuttamaan käynnistyi viime vuonna valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke, jonka ensimmäisessä vaiheessa on valikoitu kehittämiskohteiksi 12 pilottikylää ympäri Suomea.

Äkkiseltään asiaa pohdittuaan ajattelee helposti, ettei suomalaisten kylien matkailullisessa kehittämisessä liene paljonkaan järkeä. Tottakai, onhan matkailun merkitys maaseudun rakennemuutoksen vaikutuksien lieventäjänä keskeinen. Ja matkailutoiminta pitää palveluita maaseudulla ja pönkittää osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta maatilojen kannattavuuden heikentyessä. Mutta...

Onko Suomessa sitten potentiaalisia kyliä, joissa matkailua voisi tosissaan kehittää? Kyliä, jonne matkailijat sankoin joukoin ryntäisivät? Riittääkö innovatiivisuus ja onko kylissä oikeaa otetta hommaan? Pelkällä "me-hengen" nostatuksella ja kyläyhdistyksen talkoohengellä matkailu kylissä ei muutu bisnekseksi. Matkailu tarvitsee jonkun keskeisen vetonaulan, jonka ympärille kokonaisuus rakentuu. Mikä tahansa maalaiskylä ei sopine matkailulliseksi kehittämisen kärjeksi valtakunnallisessa tarkastelussa. Sen sijaan esimerkiksi sellaiset kylät, kuten Sirkka tai Fiskars lienevät oikeutettuja saamaan matkailukylän tittelin. Hämmästyttävästi nämä matkailun kärkikylät kyllä puuttuvat nyt valittujen pilottikylien joukosta.

Pikainen tarkastelu kylämatkailuhankkeen pilottikyliin kuitenkin osoittaa myös oivallista kehittymispotentiaalia ja hyvää otetta pilottikylien joukossa. Kuinka moni matkailukohde Suomessa hyödyntää Google Street View-palvelua markkinoinnissaan? Oppia voi ottaa Leineperin kylästä satakunnassa.