Kansa valitsi vuoden Suomi-kuvan

Postimerkki on oman aikansa peili. Postimerkit kertovat kunkin vuoden merkittävistä tapahtumista, ajan ilmiöistä ja tänä päivänä kasvavassa määrin kansainvälisestä yhteistyöstä. Miljoonissa kirjeissä ja korteissa ne luovat ja levittävät Suomi-kuvaa ympäri maailman. (www.itella.fi)

Suomen kansa on valinnut vuoden 2009 postimerkin, Suomi-kuvan, joka kertoo suomalaisuudesta ja isänmaamme erityisyydestä maailmalla.

Postimerkki on kuin pienikokoinen markkinointikuva, josta ulkomaalainen pystyy aistimaan tunnelmia suomalaisesta elämänmenosta. Postimerkki toimii samalla matkailumarkkinointina. Vuoden 2009 postimerkki kuvastaa suomalaisten omia mielikuvia ja mieltymystä isänmaan järvimaisemaan. Tällaisena me haluamme Suomemme.

Enää enempää kritisoimatta järvimaiseman ja auringonlaskujen korostamista Suomi-mielikuvissa, totean vain, että mielikuvien muodostamisessa (jopa postimerkkitasolla) kannattaisi miettiä matkailumarkkinointikuvan perussääntöä.

• 1/3 maisemaa
• 1/3 toimintaa
• 1/3 symboliikkaa tai syvempiä merkityksiä

Luonto on Suomen kulttuuri

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pohti puheessaan Päijät-Hämeen matkailuparlamentissa 9.2.2010 Suomen matkailun tuotteistamista ja konseptointia. Hän peräänkuulutti rohkeutta markkinointiin ja kehoitti unohtamaan perisuomalaisen vaatimattomuuden.

"Missä muualla voisi paremmin rentoutua kuin suomalaisen luonnon keskellä, järven rannalla"

Ministeri osuu kuvauksessaan oikeaan, suomalainen luonto on mitä otollisin paikka akkujen lataamiseen ja mielen virkistämiseen. Kuitenkaan pelkästään tuolla mielikuvalla ei suomalaista järven rantaviivaa myydä palveluna senttiäkään. Tuotteistamisen pitää synnyttää konkreettisempia markkinointimielikuvia, kuin vain auringonlaskujen tuijjottamista.

Viime aikoina on vauhkottu paljon kulttuurimatkailun kehittämisestä. Tällä ei pitäisi kuitenkaan liiaksi viitata ns. korkeakulttuurin tuotteistamiseen, sillä siinä sarjassa Suomella on työ ja tuska näkyä maailmalla. Harva turisti kuitenkaan tulee Helsinkiin vaikkapa Kiasman tai Kansallisoopperan takia. Enemmän turisteja kiinnostaa että miten täällä helkkarin kylmässä korvessa voidaan ja on voitu ylipäänsä elää kautta aikojen!

Niinpä suomalaisen luonnon tuotteistamisen tulisikin lähteä suomalaisen perinteisen luontosuhteen kautta. Suomalainen kulttuuri on kautta aikojen ollut vuoropuhelua luonnon kanssa. Tämä vahvuus erottaa meidän muista maista niin luonnon kuin kulttuurinkin tuotteistamisen kannalta.

Lempiesimerkkini aiheesta on olutkulttuuri. Miksi tämä luetaan aidoksi, oikeaksi, alkuperäiseksi, tyylikkääksi, trendikkääksi olutkulttuuriksi.

Miksi tätä ei ole tuotteistettu aidoksi, oikeaksi, elkuperäiseksi, tyylikkääksi ja trendikkääksi olutkulttuurin ilmentymäksi?

Toinen esimerkki on niin imagollisesti kuin tuotteistamisenkin osalta totaalisen alihyödynnetty aidoista ja alkuperäisitä suomalaisista raaka-aineista perinteisellä menetelmällä valmistettu sahti. Oluttyyppi, jonka edesmennyt olutguru Michael Jackson arvosti yhdeksi maailman parhaista. Hän kuvaili sahtia mm. oluenteon historian puuttuvaksi renkaaksi Mesopotamian ja nykypäivän välillä.

Siinäpä Suomelle irlantilaisen tai belgialaisen oluen veroinen brändi, hyödyntäkää sitä hyvät ravintoloitsijat, matkailuyrittäjät ja sahdinpanijat!

Suomessa on enemmän matkailuportaaleita, kuin valmiita myytäviä tuotteita.

Tuotteistamisongelma on noussut keskipisteeseen viimeistään valtakunnallisen visitfinland.com portaalin lanseerauksen myötä. Sen lisäksi, että portaali on osoittautunut yrityksille vaikeaksi käyttää, on huomattu, ettei matkailutuotteet täytä portaaliin pääsyn edellytyksiä. VisitFinlandin käyttöongelmiin saatiin ratkaisu Matkailun edistämiskeskuksen julkaistua aiheesta opetusvideot. Erinomainen askel yritysten vyörymiseen kansainvälisille markkinoille!

Opetusvideot eivät kuitenkaan poista sitä ongelmaa, ettei meillä edelleenkään ole kunnollisia tuotteita, jotka sähköisesti saataisiin näppärästi ostettavaan muotoon. Ongelman ydin ei ehkä ole pelkästään yksittäisten tuotteiden tuotteistamisessa, vaan sen juuret ovat syvemmällä yrityksen toiminnassa.

Yllä oleva kuva on tyypillinen maaseutumatkailuyrityksen strategiapaperi.

Sinälläänhän tilanne on hyvä, puhtaalta pöydältä on aina mukava lähteä, eikä tarvitse sulkea mitään ovia. Tuotekehitys ja tuotteistaminen kuitenkin olennaisesti perustuvat liiketoiminnan yleiseen strategiaan, jossa määritellään tarjolla olevista liiketoimintamahdollisuuksista parhaimmat ja yritystoimintaan sopivimmat.  Jos yrityksen liiketoinnan juoni (strategia) on hukassa, ei pysytä suuntamaan tuotekehitystäkään menestyksekkäästi.

Näin ollen yhdenmiehenyrityksenkin kannattaa kaivaa paperi ja muotoilla siihen oman liiketoimintansa suuntaviivat! Mieti ainakin: 

1) mitkä ovat omat vahvuutesi, 

2) kenelle voit tuottaa lisäarvoa vahvuuksiisi perustuen, 

3) ketkä ovat kilpailijoitasi,

4) mitä sellaista sinä voit tarjota, jota kilpailijasi eivät pysty tarjoamaan

...pääset pian johtopäätökseen siitä, mitä palveluja haluat (ja pystyt) tuottaa ja kenelle. Huomaamatta tuotteistaminenkin muuttuu helpommaksi ajatukseksi.

VisitFinland opetusvideo tuotetietojen lisäämiseen

Oletko ihmetellyt, että miten ihmeessä tietojen lisääminen VisitFinland.com portaaliin tapahtuu? Ei hätää, Matkailun edistämiskeskuksen julkaisemat VisitFinlandTutorial videot auttavat kädestä pitäen lisäämään yrityksen ja tuotteiden tiedot uuteen maaportaaliin.

Videot on jaettu kolmeen eri teemaan, jotka askel askeleelta opastavat tietojen lisäämisen yrityksen perustiedoista tuotetietoihin ja maksuttomiin perustietoihin.

1. VisitFinlandTutorial: yritystietojen lisääminen



2. VisitFinlandTutorial: matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen





3. Maksuttomat perustiedot, esim. majoitustuotteen tietojen lisääminen





Ja nyt kaikki heti päivittämään tiedot ajan tasalle, jotta asiakaskin ne löytää. Vaarana on tässäkin, että naapurisi päivittää ensin ja kaikki asiakkaat menevät hänelle!

Vain kallis on venäläisille kyllin hyvää

Aikanaan venäläisille matkailijoille myytiin Lappeenrannassa tavaraa hyvään hintaan. Puhuttiin jopa, että venäläisiä varten tuotteisiin laitettiin omat, kalliimmat hinnat kuin mitä paikallisille myytäessä. Venäläinen turisti ei sitä paitsi tyytynyt ostamaan yhtä kenkäparia tai yhtä kahvinkeitintä vaan hän lastasi ostoskärryynsä kaikki saatavilla olevat kappaleet mieleisestään hyödykkeestä.

Hulluista ajoista venäläisten ralli lienee hieman hiljentynyt, mutta on laskettu, että venäläiset tuovat pelkästään Lappeenrantaan noin 70 miljoonaa euroa vuosittain.

Yksi tyypillinen piirre näissä turisteissa edelleen on. He tuntuvat arvostavan tavaraa ja palvelua, joka maksaa. Halpaa tavaraa ei lähdetä kotiin viemään eikä halpaa palvelua jäädä kokemaan.

Hinnan vaikutusta tuotteen nautittavuuteen on tutkittu esim. Martin Lindsromin (2009) kirjassa Buyology - Ostamisen anatomia.

"Stanfordin yliopiston ja California Institute of Technologyn tutkijat pyysivät koehenkilöitä arvioimaan erihintaisten viinien tuottamaa nautintoa. Viineistä kaksi esiintyi kokeessa kaksi kertaa, ensin kalliin hintalapun kera ja sitten normaalihintaisena. Lopputuloksena kalliin viinin kohdalla aivojen miellyttävyyden tunteesta vastaava alue aktivoitui. Tämä viittaa siihen, että korkeammaksi tiedetty hinta todella lisää tuotteen nautittavuutta."

Maaseutumatkailun kehittämisen kannalta on olennaista huomata tämä varsinkin venäläisten kohdalla paikkaansa pitävä seikka. Asia on hyvä muistaa hinnoittelun osalta myös taantuman aikana eikä alennusmyyntiin tule lähteä.

Venäläisten maksukykyyn luottaa myös Holiday Club, joka taantumaa hyväksi käyttäen investoi 300 miljoonaa euroa Pohjoismaiden suurimpaan matkailuhankkeeseen Lappeenrantaan. Saimaa Gardens on juuri sellainen projekti, jota Saimaan järvialueen matkailun kehittäminen kaipasi. Taantuma näyttääkin olevan varsin kaksijakoinen, kun toisaalla se aiheuttaa Lomaliiton konkurssin ja yli 200 työtöntä, niin toisaalla käynnistetään matkailurakennusprojekti 300 rakennushenkilötyövuoden voimalla, joka valmistuessaan työllistää pysyvästi 250 henkilöä.

Älä myy halvalla! Turisti ostaa hinnalla millä hyvänsä!

Onko Finnairin matkalaukkuhässäkkä tehnyt hallaa Suomen matkailumaaimagolle? Voi olla, mutta matkailijoiden kuluttamista se on ainakin lisännyt. Rahan puute ei taantuman aikanakaan turisteja vaivaa, sillä varusteet hankitaan hinnalla millä hyvänsä, kuten YLE 30.12.2009 uutisoi.*

"Pohjoisen urheilukaupat ovat tehneet tuhdin tilin Finnairin matkalaukkusekoilulla. Tuhannet Lappiin lentäneet ja matkalaukkunsa kadottaneet ulkomaiset joululomalaiset ovat joutuneet tekemään ostoksia, joiden arvo on usein ollut satoja tai jopa tuhansia euroja"

Ehkä matkalaukkuhässäkkä onkin vain onnistunut kikka saada turistit jättämään hieman enemmän euroja maahamme lomansa aikana. Tilastojekin mukaan turistit ovat taantuman aikana jättäneet enemmän matkailueuroja maahamme, kuin aikaisemmin.

Hollantilainen matkanjärjestäjäkin totesi taannoin Koillissanomissa, että pohjoisen lomien alennusmyynti on pyhäinhäväistys aitoa Talven Taikamaata kohtaan. Lappiin ei tule päästä yhtä halvalla kuin etelän rantalomakohteisiin.

Näin täytyisikin kaikkien Suomen matkailuyritysten ajatella omista palveluistaan. Suomi on erikoinen, eksoottinen paikka, jonka kokemisesta kannattaa uskaltaa pyytää käypä hinta. Tulevaisuudessa ehkä suomalaisetkin matkailijat ymmärtävät, että on hienompaa matkustaa kotimaan laadukkaammissa (ja kalliimmissa) kohteissa, kuin etelän tusinakohteissa.

*toivottavasti tulevaisuudessa turisteille ei tarvitse sentään lentokentällä pakkomyydä luotiliivejä viitaten Kauppakeskus Sellon 31.12 tapahtumiin...

Eihän kukaan osta sikaa säkissä

Matkailija on erityisen tarkka siitä, vastaako tarjoamasi majoituskohde hänen tarpeitaan. Hyvä keino perustella asiakkaalle majoituksesi todellinen taso, on hankkia mökeillesi tai huoneistoillesi maaseutumatkailun majoitustilojen luokitus (MALO).

Asiakas ei nimittäin suinkaan aina etsi luksusmajoitusta vaan hänen toiveissaan voi yhtä hyvin olla vaatimaton mummonmökki tai jotain siltä väliltä. MALO-luokituksen ideana ei ole asettaa majoitustiloja paremmuusjärjestykseen vaan auttaa asiakasta löytämään hänen toiveitaan vastaava majoituskohde. Luokituksen avulla asiakkaasi saa mökkisi tai aamiaismajoituspalvelusi todellisesta tasosta asiantuntijan arvioon perustuvan kuvan. Näin hän voi turvallisin mielin tehdä ostopäätöksen.

Kun Suomessa on käytössä niinkin oivallinen laatujärjestelmä majoitustilojen markkinoinnin helpottamiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi, olisi typeryyttä yrittää jääräpäisesti myydä edelleen sikaa säkissä.

Hanki siis heti mökeillesi MALO-luokitus, sillä vaarana on että naapurisi hankkii sen ensin ja kaikki asiakkaasi siirtyvät hänelle.