Kuinka hyötyä kasvavasta terveysmatkailusta?

Terveysmatkailupalvelujen kysyntä Venäjältä on voimakkaassa kasvussa ja asiakkaita olisi tulossa paljon enemmän kuin nykyisillä järjestelmillä pystytään ottamaan. Monilla sektoreilla yksityiset terveyspalvelujen tuottajat panostavat nyt palvelutarjoomansa kehittämiseen silmällä pitäen juuri venäläisten asiakkaiden liikkeitä. Joillain alueilla julkisetkin toimijat ovat jo heränneet kasvavaan asiakaspotentiaaliin ja nähneet siinä jopa mahdollisuuden hankkia lisätuloja riutuvan kuntatalouden tueksi. Ponnistuksia tukemaan on synnytetty myös kaksi suomalaisia terveyspalveluja markkinoivaa portaalia asiakkaiden ohjaamiseksi: FinlandCare ja Healthcare Finland.

Miten maaseutumatkailuyritykset voisivat hyötyä tästä kasvavasta terveys- tai oikeammin "sairausmatkailuhypestä"?

Venäläiset matkailijat hakevat toimivia terveyspalveluita ja ovat valmiita maksamaan niistä, kunhan laatutaso on taattu. Tärkeä pointti on kokonaisvaltainen palvelu. Asiakkaan tullessa esimerkiksi lonkkaleikkaukseen, hän haluaa saada samassa paketissa myös leikkaukseen valmistavat, sekä kuntouttavat hoidot. Ja ennen kaikkea siistissä ja miellyttävässä ympäristössä. Suomen maaseutumaisissa ympäristöissä on paljon nykyään vailla käyttöä olevia entisiä sairaalarakennuksia. Näistä rakennuksista voi parhaimmillaan kehittää monipuolisia lääkäri- ja kuntoutuskeskuksia hotelleineen ja oheispalveluineen venäläisen asiakkaan kokonaisvaltaiseksi palvelemiseksi. Parhaassa tapauksessa rakennuksiin liittyviin alkuinvestointeihin löytyy jopa yhteistyökumppani asiakaskentältä ja palvelutoiminnan osalta tällaisen kokonaisuuden rakentaminen onnistuu näppärimmin, kuinkas muuten, kuin pienten toimijoiden verkostomaisella toiminnalla.

Eli maaseudulle on hyvin mahdollista rakentaa toimivia terveysmatkailukeskittymiä lääkäri-, fysioterapia-, hyvinvointi-, matkailu-, ym. -yrittäjien yhteispelillä.

Jos jätetään ns. "kovat lääketieteen osaajat" maaseutumatkailun ulkopuolelle, voi matkailuyrittäjä hyötyä kumppanuudesta tarjoamalla "kevyempiä" esim. kylpylätyyppisiä hyvinvointipalveluja lääketieteellisten palvelujen ja kuntoutuksen tueksi. Lisäksi venäläisen asiakkaan ollessa kyseessä, hoidettavan henkilön mukana matkustaa usein koko perhe tai isompikin osa sukua, jolloin oheispalvelujen kysyntä nousee merkittävästi. Tähän saumaan maaseutumatkailuyrittäjän kannattaa isekä, ja lähteä rakentamaan kumppanuuksia isompien terveystoimijoiden kanssa.

Miksi yhteinen tuote ei toimi?

Matkailuyritysten tarjoamat palvelut ovat yleensä luonteeltaan sellaisia, että niitä täydentämään on helppo liittää toisen palveluntarjoajan palvelu (tai osia siitä). Näin oma palvelu muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi tai muuten vaan paremmin lisäarvoa asiakkaalle tuottavaksi ja asiakas viipyy kenties kohteessasi pidempään. Yksinkertainen esimerkki tästä on majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksen yhteistyö. Tämän tyyppinen ydinpalvelun täydentäminen toisen yrityksen tarjoamilla palveluelementeillä toimii myös paljon monimutkaisemmissakin tapauksissa. Monesti kuitenkin tämän tyyppisen matkailuyritysten yhteistyön kerrotaan kariutuneen alkuunsa, koska siitä ei vaan tullut oikein mitään. Surullisen usein yhteistyö sitten jätetään siihen analysoimatta yhtään, että miksi yhteispeli ei toiminut?

Jos yhteistyön haasteita lähdetään purkamaan, monesti nostetaan ensimmäiseksi esiin laskutukseen ym. rahan liikkumiseen liittyvät ongelmat. Kuitenkin ylivoimaisesti tärkein syy tämän tyyppisen yhteistyön toimimattomuuteen on epätietoisuus palvelujen sisällöistä ja toteutuksen reunaehdoista kumppaneiden välillä.

Ratkaisu ongelmaan on niinkin helppo, että kumppanit keskenään käyvät läpi ja listaavat tuotekorttiin jokaisen palvelunsa tiedot niin, että yhteistyökumppani tietää tasan tarkkaan kaikki yhteistyön edellyttämät asiat palvelun toteutuksesta. Ongelma on sama, kuin tuotteistamattomien palvelun suhteen yleensäkin. Palvelut ovat epämääräistä massaa, jonka kaikista koukeroista ei palvelun tuottajakaan ei ole selvillä. Miten siis voisi olla yhteistyökumppani tai asiakaskaan. Saati sellainen asiakas, joka yrittää epätoivoisesti saada tolkkua palvelusta, jonka kaksi tai useampi palveluntuottaja toteuttaa yhdessä.

Näin ollen ensimmäinen askel parempaan ja kokonaisvaltaisempaan asiakkaan palveluun on tuotteistaa yhteinen palvelu yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Helppo tapa aloittaa työ on purkaa oma epämääräinen "palveluköntti" tuotekortille, josta tulisi käydä ilmi ainakin seuraava asiat:

• Tuotteen nimi
• Toteuttava yritys
• Tuotteen kuvaus, max 100 sanaa
• Toteuttajat (henkilöt)
• Toteutuskausi
• Tuotteen toteutus/lähtöpaikka tms.
• Kieli/kielet
• Kesto
• Ryhmäkoko
• Ruokailut ym. tarjoilut
• Hinta
• Varaukset (yhteystiedot)
• Toteuttajatahon varaustilanteen koordinointi (yhteystiedot)

Tuotekorttiajattelun kautta on mahdollista linkittää suunnitteluun asiakkaan, yrittäjän, toteuttajan ja kumppanin tarpeet. Rovaniemen Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on julkaissut verkossa varsin pitkälle viritetyn tuotekorttityökalun, jossa ansaintalogiikkaakin on mahdollista tarkastella.

Alkuun pääsee jo paljon kevyemmälläkin versiolla, tärkeintä on toteutuksen kannalta olennaisten asioiden listaus. Tämän jälkeen yhteisen tuotteen osaset napsahtavat näppärämmin kiinni toisiinsa kuin palapelin palat konsanaan. Sen myötä tuotteeseen on helpompi lisätä myös kolmannen, neljännen jne... palveluntuottajan palveluelementtejä. Siinä se sitten onkin valmiina lentoon, aito verkostomaisen tuotteistamisen tulos.