Turvallisuus osa tuotteistamista

Matkailuyrityksessä asiakkaan turvallisuus tulisi olla prioriteettilistalla kärjessä. Pienen maaseutumatkailuyrityken kohdalla resurssien ja henkilöstön ollessa monesti ääriniukkaa, korostuu turvallisuusasioiden suunnittelu erityisesti. Kuten kaikessa tuotteistamistyössä, asioiden etukäteen pohtiminen, toimintamallien vakioiminen ja erilaisten mahdollisten ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy ovat myös yrityksen turvallisuussuunnittelussa tärkeää.

Maaseutumatkailuyritysten kohdalla markkinointiin on monesti käytettävissä varsin vähän panoksia. Tällöin oman tekemisen, ja sen myötä syntyvän maineen ja asiakastyytyväisyyden tulee toimia markkinoinnin peruspilarina. Yksikin Laukaan siltaonnettumuuden tapainen moka, voi pahimmassa tapauksessa romuttaa koko yrityksen toiminnan. Tällaisia selkeästi heikon suunnittelun takia tapahtuvia onnettumuuksia ei saisi tapahtua yhtään. Kyse ei yleensä ole siitä, etteikö asioita voitaisi esim. taloudellisista syistä hoitaa kuntoon vaan puhtaasti siitä, ettei asioita ole mietitty loppuun saakka.

Osana kokonaisvaltaista tuotteistusprosessia, jossa kaikilta osin käydään läpi matkailutuotteiden sisällöt niin asiakkaan kuin tuotannonkin puolesta, tulisi olla selkeä ja strukturoitu työkalu turvallisuusasioiden huomioimiseen. Kuten tuotteistaminen kokonaisuudessaan, myös turvallisuusasioiden jatkuva suunnittelu ja kehittäminen tulisi olla yrityksen arjessa keskeinen elementti, eikä vain lain vaatiman "kirjallisen turvallisuussuunnitelman muodossa". Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmä on tuottanut tähän tarkoitukseen oivallisen Tunne Turvaa valmennuksen, joka tarjoaa erinomaiset eväät turvallisuusajattelun herättämiseen maaseutumatkailuyrityksissä.

Olemme kaikki valitettavan kiireisiä ja joskus jopa laiskoja hoitamaan asioita yhtään minimivelvoitetta syvällisemmin, mutta jos pohdimme tuotteistamista ja turvallisuutta yrityksen markkinointipanostuksena, voimme helpommin arvottaa tehdyn työn ja ehkä paneutua asiaan piirun verran tarkemmin.

Ajattele palvelusi paremmaksi!

Formaattiajattelu luontomatkailussa

Kun matkailuyrityksiä pyytää listaamaan tuottamansa palvelut paperille, turhan usein tuloksena on epämääräistä höpinää luonnosta, vesistöistä, hiljaisuudesta ja niin edelleen. Nämä elementit ovat toki erinomaisia matkailupalvelujen resursseja, mutta eivät ne sellaisinaan ole mitään matkailutuotteita. Monesti myös ihmetellään, että miksi kukaan maksaisi luonnosta, metsästä, vedestä tai lumesta yhtään mitään? Ihan varmasti maksaa, jos niistä osataan oikealla tavalla pyytää hintaa.

Ajatellaanpa vaikka keskimääräistä paremmin ansaitsevaa Shanghaissa elävää liikemiestä. Hänen päivänsä kuluvat vaellellen hengityssuojain päällä ruuhkissa ja valtavissa ihmismerissä pitkin pilvenpiirtäjien muodostamia betoniviidakoita, joissa mainosvalojen välke raastaa hermoja yhdessä jatkuvan metelin kanssa.

Miltäpä kuulostaisi tämän tyyppiselle asiakkaalle äärimmilleen tuotteistettu palveluformaatti, joka sisältäisi oman nyppylän Päijänteen rannalla, jossa hän saisi viettää päivän täydellisessä hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä, kuunnellen vain luonnon ääniä, hengittäen maailman puhtainta ilmaa ja siemallen samalla maailman puhtainta, suoraan Päijänteestä nostettua vettä?

Tämä kaveri maksaa varmasti edellä kuvatusta kokemuksesta mielellään muutaman tuhat euroa, kun se on vaan tehty hänelle saavutettavaksi kokonaisvaltaisesti tuotteistetuksi palveluformaatiksi, joka on helppo ostaa ja jossa kaikki palvelun elementit on huippuunsa viilattu limousine-kuljetuksista luksushuvila-majoituksiin, viimeisen päälle hiottuun laituriin ja gourmet-lähiruokaillalliseen.

Kun edellä esitetyt arvokkaat suomalaiset luonto- ja matkailuresurssit vakioidaan samalla tavalla toteutettavaksi palveluformaatiksi, taataan tuotteen tasalaatuisuus kaikkien asiakkaiden kohdalla. Formaatista on myös helppo tehdä muutamia erilaisia variaatioita eri kohderyhmiä tai tarpeita varten. Formaatin avulla on helppo myydä samanlainen palvelu kaikille muillekin maksukykyisille, ei vain kiinalaisille liikemiehille.

Tuotteistamista Case Joulupukki

Joulun alla yksi palvelutuote on kysynnältään ylitse muiden. Joulupukkipalveluita myyviä "yrittäjiä" vilisee kaikilla palstoilla pilvin pimein. Päällisin puolin palvelutuote näillä palveluntarjoajilla on hyvin samankaltainen. Itse palvelun ydin, joulupukkihahmo, on tuotteistettu melko hyvin. Konseptiin kuuluu punainen nuttu ja tupsuhattu, valkoinen parta, keppi, lapikkaat tai töppöset ja nahkarukkaset. Jopa itse tuotehahmon ympärille rakennettu draamallinen  näytelmäosuus on pääpiirteissään kaikilla palveluntuottajilla samanlainen koostuen hohottavasta naurusta ja repliikistä: "Onkos täällä kilttejä lapsia". Konseptiin kuuluu yleensä myös asiakkaiden esittämä Joulupukki-rallatus. Lisäksi palveluntarjoajat ovat varioineet ns. yleistä palvelukonseptia omien osaamisalueidensa mukaan. Jotkut käyttävät myös tonttuhahmoon pukeutuneita assistentteja asiakaspalvelutiimissään.

Palveluntarjoajien kesken on kuitenkin huomattavia eroja tarkasteltaessa kokonaisvaltaista tuotteistamista ydintuotteen ympärillä. Nettipalstalle tai sanomalehden ilmoitussivulle laitettu puhelinnumero kirvoittaa lukuisan määrän yhteydenottoja. Kun perustat joulupukkipalvelun, mieti etukäteen nämä asiat:

1. Ihan ensiksi, ota Joulupukkipalvelulle eri puhelinliittymä. Esim. prepaid-liittymän hankkiminen on sen verran helppoa, että se kannattaa tehdä. Tämä on hyvä tehdä siksi, että tällöin tiedät milloin sinulle soittaa asiakas tiedustellakseen joulupukkipalveluista. Mieti kumpi kuulostaa asiakkaalle paremmalta puhelimeen vastatessa: "Haloo, Pertsa" vai "Hyvää Joulua, täällä Joulupukki, kuinka voin palvella"?

2. Mieti palvelusi hinta valmiiksi. Asiakkaalle tämä on merkitsevä tekijä. Vastaukset: "Katsellaan tarkemmin" tai "En ole oikeastaan vielä miettinyt asiaa" ohjaavat asiakkaasi takuuvarmasti toiselle palveluntarjoajalle.

3. Pidä kalenteri koko ajan mukanasi. Asiakkaalle on äärimmäisen tärkeää hänen jouluaattonsa aikataulu. Todennäköisesti joulupukin saapumisaika on mietitty lähes minuutin tarkkuudella.

4. Kun sovit aikatauluja, tee se tarpeeksi väljäksi, jottet missään nimessä ainakaan myöhästy asiakkaittesi luota. Varmista myös että sinulla on oikea osoite.

5. Jos et ole kehittänyt konseptiasi niin tappiin, että saavut asiakkaan luokse porokyydillä, jätä menopelisi sivummalle ja kävele viimeinen kortteli. Ylipäätään liikkuminen Joulupukin tamineissa kirkkaan violetilla teini-Corollalla, jossa sub-woofer jytkyttää niin että sivupeilit pärisee ei ole uskottavuuden kannalta suotavaa.
6. Itse draamallisen palvelukokonaisuuden sisältö yleensä menee omalla painollaan asiakkaan ohjailemana. Kannattaa kuitenkin miettiä ja harjoitella omat repliikit ja palvelun yleisilme etukäteen. Omiin vahvuuksiin liittyviä draamallisia lisäelementtejä voi konseptiin lisätä hyvän maun mukaan ja niistä kannattaa aina keskustella asiakkaan kanssa erikseen. Ei liene kiellettyä, että Joulupukki soittaa esim. kitaraa, mutta monelle ydinkohderyhmän asiakkaalle (lapset) pelkkä lahjojen jakamisen teknisesti onnistunut suoritus riittää.
7. Huolehdi omasta jaksamisestasi pitkän työvuoron aikana, eli tankkaa hyvin etukäteen ja muista syödä ja juoda myös kierroksen aikana. Lienee sanomattakin selvää, että konseptiin ei kuulu alkoholipitoisten energiajuomien nauttiminen.

Näiden yksinkertaisten tuotteistamistoimenpiteiden avulla joulunajan palveluliiketoimintasi on toimivampi ja asiakkaasi on palvelujasi helpompi ostaa. Raikasta joulua kaikille pukeille ja tontuille!

Asiakas mittaa tuotteistamisesi tason

Palvelun kokonaisvaltainen tuotteistaminen ulottuu konseptisi kaikkiin sopukoihin. Sitähän kokonaisvaltaisuus tarkoittaa.

Voi olla että olet joskus ajatellut, että jotkut tuotteesi elementit ovat asiakkaasi kannalta epäolennaisia. Oma havaintoni on, että suomalaisissa palveluyrityksissä tämä kulminoituu valitettavan usein asiakaspalveluun. Sinällään hassua, koska palvelu lienee palvelutuotteen tärkein elementti. Se, että hotellihuoneesi, ruoka-annoksesi, aktiviteettisi sisältö tai kypyläsi altaat ovat loistavia, ei riitä.

Kokonaisvaltaiseen positiiviseen kokemukseen asiakas vaatii myös mukavan, asiallisen, ystävällisen ja ennen kaikkea ei-ylimielisen asiakaspalvelijan.

Kokonaisvaltaisen tuotteistamisen kannalta on olennaisen tärkeää huomata, että jopa palvelusi asiakkaalle näkymättömät asiat tulee olla tuotteistettu niin, että asiakkaan tasalaatuinen palvelu mahdollistuu. Asiakaspalvelun kannalta tämä tarkoittaa yrityksesi sisäisten prosessien suunnittelua niin, että toiminta on mahdollisimman jouhevaa.

Luo yrityksellesi formaatti asiakaspalvelun toteuttamiseen ja kouluta asiakaspalvelijasi noudattamaan sitä. Rakenna yritykseesi asiakaspalvelukulttuuri, jonka päämäärä on joka päivä täyttää asiakkaan tarve niin fyysisellä kuin henkisellä ja sosiaalisellakin tasolla. Muutoin voit huomata asiakkaasi äänestävän jaloillaan.

Ja mikä tärkeintä, kysy itseltäsi ja työntekijöiltäsi määräajoin: Saako asiakkaamme sen mitä tulee hakemaan, kokonaisvaltaisesti.

Luovuutta paketointiin

Paketointi on naurettavan helppoa, otetaan sopiva sekoitus palveluita tai tuotteita ja muodostetaan niistä valmiiksi pureskeltuja, erilaisia ja eri hintaisia kokonaisuuksia. Paketoinnin kautta asiakkaan ostaminen helpottuu, koska joku on miettinyt jo valmiiksi yhteensopivia palveluelementtejä hänen ostettavakseen.

Vuokramökin asiakas pääpiirteissään osaa valita itse. Tosin olethan majoitusyrittäjänä toki paketoinut majoitusvaihtoehdotkin tietynlaisiin muotteihin jo tilojen rakennusvaiheessa. Jokainen "majoituspaketti" sisältää eri määrän majoitustilan tarjoamia ominaisuuksia. Toisessa mökissä on taulu-tv ja kylpytynnyri, kun taas toisessa ehkä matkatelkkari ja ulkovessa.

Vaan kun asiakas kysyy vuokramökin kylkeen oheispalveluja, aktiviteetteja, ruokailuja tms. Ei auta vastata, että me järjestämme mitä vaan haluatte. 

Nimittäin asiakas ei tiedä mitä hän haluaa. 

Kun taas olet oheispalvelusi paketoinut valmiiksi kauniiseen pakettiin, jokainen voi löytää antamistasi vaihtoehdoista hänelle parhaiten sopivan. Asiakkaan valinta ja ostaminen helpottuu. Ja kas kummaa, myös sinun työsi yrittäjänä helpottuu, kun ei joka kerta tarvitse miettiä kaikkea alusta.

Kaljaa ja karkkeja

Pienen (maaseutu)matkailuyrityksen suunnittelussa sääntö numero yksi on tunnestusti: Älä yritä palvella kaikkia maailman matkailijoita. Jos suuntaudut perhekohteeksi, ei bisnesasiakkaat ole sinun juttusi.

Tilanne toki muuttuu, kun yrityksesi koko kasvaa ja hallitset palvelujesi tuotteistamisen ja sijoittelun niin hyvin, että voit hoitaa näppärästi eri asiakasryhmiä toisten siitä kärsimättä.

Maaseutukylissä on kuitenkin monesti ajauduttu tilanteeseen, että matkailuyritys on kylän ainut paikka, jossa harjoitetaan kyläläisten tarvitsemia palveluja, kuten viinanmyyntiä.

Pahimpia ovat sellaiset paikat, joissa perhematkailukohteen hallitseva asiakaskunta ovat paikalliset juopot. Imagollisesti ei varmaan ole ihan paras juttu, jos lapsiperheiden suosiman kesämatkailukohteen ruokaravintola terasseineen on sunnuntaiaamupäivällä täynnä karaokea laulavia paikallisia alkoholisteja.

Idea on yhtä huono, kuin myydä jalkapallo-ottelussa kaljaa ja karkkeja samalta luukulta.

Niinpä pienen (maaseutu)matkailuyrityksen sääntö numero kaksi on: Jos kaikesta huolimatta haluat yrittää palvella kaikkia, mukaan lukien paikalliset juopot, niin älä tee sitä pääasiakasryhmäsi viihtyvyyden kustannuksella.

Ei oota venäläisille

Näin vuodevaihteessa Suomi täyttyy taas perinteisesti venäläisistä turisteista. Joka vuosi ollaan innoissaan siitä, että junat ovat täynnä toinen toistaan innokkaammin Suomeen lomaa viettämään tulevista pietarilaisista. Nyt aihetta riemuun on monin verroin aiempaan verrattuna, tuleehan Allegron kyydissä nyt naapurista huippunopeasti ja eteläinen Suomi on entistä houkuttelevampi pietarilaissilmin.

Edelleenkään Etelä-Suomessa ei vain ole venäläisille juurikaan tarjottavaa.

Puuttuu puitteet ja taito tuotteistaa venäläisille asiakkaille helposti ostettavia tuotteita. Kaikkein päällimmäinen ongelma on, ettei meiltä löydy edes majoitusta, jonka laatutietoinen ja maksukykyinen venäläisasiakas kelpuuttaisi. Eteläisen Suomen mökkivaltaisilla järvialueilla on aivan liian harvassa kohteessa ymmärretty, että mökkibisnes voi elää lähes pelkästään venäläisten asiakkaiden varassa, jos puitteet ja hinnoittelu on kohdallaan. Rikkaampi venäläinen asiakas maksaa mielellään huvilastaan 3000 euroa/viikko, jos neliöitä on halutut parisataa ja varustelu huippuluokkaa. Ristiinassa sijaitseva Kaidan Kiho on hyvä esimerkki, joka porskuttaa tällä formaatilla mainiosti.

Oma lukunsa on suomalaiset kylpylät, joita löytyy kyllä joka niemen nokasta, mutta edes eurooppalaisella, saati vaativalla venäläisellä maulla varustetut turistit eivät näissä kohteissa kauaa viihdy. Myös kylpylöiden osalta täytyisi kiinnittää enemmän huomiota kaikkein maksukykyisimpien asiakkaiden tarpeisiin. Lukuun ottamatta suuria rakennusinvestointeja, kuten Holiday Club Saimaa, ovat monet turisteja miellyttävät asiat kaiken lisäksi suhteellisen pienten ponnistusten takana. Esimerkiksi tuotteistamalla laadukkaasti suomalaista luontoa, paikallisuutta ja hyvinvointia luonnon tarjoamien elintarvikkeiden ja liikunnan kautta avaisi mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen asiakkaiden palvelemiseen. Nämä mahdollisuudet ovat etenkin maaseudun matkailutoiminnan avain.

Kuva: www.vr.fi

Mistä hyvä slogan matkakohteelle?

Matkailumarkkinoijaa mietityttää monesti, että mistä ihmeestä sitä keksisi sopivan iskulauseen oman kohteen markkinointiin?

Niinkuin matkailussa yleensäkin, kannattaa markkinoinnissakin pitäytyä aidoissa ja alkuperäisissä asioissa. Kun tuotteistamme oman alueemme matkailua, mietimme tuotteidemme sisältöä ja esiintuontia alueellisten vahvuuksiemme kautta.

Mitkä ovat ne fyysiset vahvuudet, jotka tekevät kohteestamme erityisen?

Mikä on se erityinen mahdollisuus, jonka asiakkaamme pääsevät juuri meidän kohteessamme kokemaan, mutta eivät juurikaan muualla, ainakaan yhtä mieleenpainuvasti?

Onko historiassamme tai perinteissämme jotain sellaista, jolla on syvempi merkitys, joka voisi jo markkinoinnin kautta herättää potentiaalisissa asiakkaissamme mielikuvia merkityksellisestä paikasta?

Sopivalla tavalla humoristinen slogan jää varmasti mieleen. Kun iskulauseeseen saa vielä kätkettyä kaksimielisen viestin, on menestys taattu. Nykypäivänä, jolloin viestinnässä ei tarvitse miettiä siveellisyyksiä tai soveliaisuuksia, voi surutta hyödyntää ihmisten irvokastakin mielikuvitusta.

Kaikkein tärkeintä iskulauseessa on, että se laittaa ajattelemaan ja herättää tunteita. Näin asiakas saadaan sidottua yhdellä lauseella paikan henkeen jo ennen kohteeseen saapumistaan. Voimakas, etukäteen saatu mielikuva kun tuppaa aina vahvistumaan vierailun myötä.

Luonto on Suomen kulttuuri

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pohti puheessaan Päijät-Hämeen matkailuparlamentissa 9.2.2010 Suomen matkailun tuotteistamista ja konseptointia. Hän peräänkuulutti rohkeutta markkinointiin ja kehoitti unohtamaan perisuomalaisen vaatimattomuuden.

"Missä muualla voisi paremmin rentoutua kuin suomalaisen luonnon keskellä, järven rannalla"

Ministeri osuu kuvauksessaan oikeaan, suomalainen luonto on mitä otollisin paikka akkujen lataamiseen ja mielen virkistämiseen. Kuitenkaan pelkästään tuolla mielikuvalla ei suomalaista järven rantaviivaa myydä palveluna senttiäkään. Tuotteistamisen pitää synnyttää konkreettisempia markkinointimielikuvia, kuin vain auringonlaskujen tuijjottamista.

Viime aikoina on vauhkottu paljon kulttuurimatkailun kehittämisestä. Tällä ei pitäisi kuitenkaan liiaksi viitata ns. korkeakulttuurin tuotteistamiseen, sillä siinä sarjassa Suomella on työ ja tuska näkyä maailmalla. Harva turisti kuitenkaan tulee Helsinkiin vaikkapa Kiasman tai Kansallisoopperan takia. Enemmän turisteja kiinnostaa että miten täällä helkkarin kylmässä korvessa voidaan ja on voitu ylipäänsä elää kautta aikojen!

Niinpä suomalaisen luonnon tuotteistamisen tulisikin lähteä suomalaisen perinteisen luontosuhteen kautta. Suomalainen kulttuuri on kautta aikojen ollut vuoropuhelua luonnon kanssa. Tämä vahvuus erottaa meidän muista maista niin luonnon kuin kulttuurinkin tuotteistamisen kannalta.

Lempiesimerkkini aiheesta on olutkulttuuri. Miksi tämä luetaan aidoksi, oikeaksi, alkuperäiseksi, tyylikkääksi, trendikkääksi olutkulttuuriksi.

Miksi tätä ei ole tuotteistettu aidoksi, oikeaksi, elkuperäiseksi, tyylikkääksi ja trendikkääksi olutkulttuurin ilmentymäksi?

Toinen esimerkki on niin imagollisesti kuin tuotteistamisenkin osalta totaalisen alihyödynnetty aidoista ja alkuperäisitä suomalaisista raaka-aineista perinteisellä menetelmällä valmistettu sahti. Oluttyyppi, jonka edesmennyt olutguru Michael Jackson arvosti yhdeksi maailman parhaista. Hän kuvaili sahtia mm. oluenteon historian puuttuvaksi renkaaksi Mesopotamian ja nykypäivän välillä.

Siinäpä Suomelle irlantilaisen tai belgialaisen oluen veroinen brändi, hyödyntäkää sitä hyvät ravintoloitsijat, matkailuyrittäjät ja sahdinpanijat!

Suomessa on enemmän matkailuportaaleita, kuin valmiita myytäviä tuotteita.

Tuotteistamisongelma on noussut keskipisteeseen viimeistään valtakunnallisen visitfinland.com portaalin lanseerauksen myötä. Sen lisäksi, että portaali on osoittautunut yrityksille vaikeaksi käyttää, on huomattu, ettei matkailutuotteet täytä portaaliin pääsyn edellytyksiä. VisitFinlandin käyttöongelmiin saatiin ratkaisu Matkailun edistämiskeskuksen julkaistua aiheesta opetusvideot. Erinomainen askel yritysten vyörymiseen kansainvälisille markkinoille!

Opetusvideot eivät kuitenkaan poista sitä ongelmaa, ettei meillä edelleenkään ole kunnollisia tuotteita, jotka sähköisesti saataisiin näppärästi ostettavaan muotoon. Ongelman ydin ei ehkä ole pelkästään yksittäisten tuotteiden tuotteistamisessa, vaan sen juuret ovat syvemmällä yrityksen toiminnassa.

Yllä oleva kuva on tyypillinen maaseutumatkailuyrityksen strategiapaperi.

Sinälläänhän tilanne on hyvä, puhtaalta pöydältä on aina mukava lähteä, eikä tarvitse sulkea mitään ovia. Tuotekehitys ja tuotteistaminen kuitenkin olennaisesti perustuvat liiketoiminnan yleiseen strategiaan, jossa määritellään tarjolla olevista liiketoimintamahdollisuuksista parhaimmat ja yritystoimintaan sopivimmat.  Jos yrityksen liiketoinnan juoni (strategia) on hukassa, ei pysytä suuntamaan tuotekehitystäkään menestyksekkäästi.

Näin ollen yhdenmiehenyrityksenkin kannattaa kaivaa paperi ja muotoilla siihen oman liiketoimintansa suuntaviivat! Mieti ainakin: 

1) mitkä ovat omat vahvuutesi, 

2) kenelle voit tuottaa lisäarvoa vahvuuksiisi perustuen, 

3) ketkä ovat kilpailijoitasi,

4) mitä sellaista sinä voit tarjota, jota kilpailijasi eivät pysty tarjoamaan

...pääset pian johtopäätökseen siitä, mitä palveluja haluat (ja pystyt) tuottaa ja kenelle. Huomaamatta tuotteistaminenkin muuttuu helpommaksi ajatukseksi.

Elävöittäminen maaseutumatkailun tuotteistamisessa, osa 1

Kuva esittää suomalaista hiekkatietä. Näitä samanlaisia hiekkateitä kulkee tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä pitkin Suomen metsiä. Kuva on otettu vuonna 2006 ja sen esittämä maisema ei kerro kuvan perusteella mitään ihmeellistä.

Sen sijaan, jos kuva olisi otettu samasta paikasta alkuvuodesta 1940, sen välittämä tunnelma olisi kenties toisenlainen. Kuva on Raatteentieltä.

Syvemmät merkitykset esiin

Matkakohteen elävöittäminen (eng. interpretation) tarkoittaa luonnon, kulttuurin ja historian arvojen selittämistä niin, että kohteeseen liittyvät syvemmät merkitykset avautuvat kuulijalle.

Maaseutumatkailun valtteja ovat puhdas luonto ja ympäristö, metsät ja vesistöt, hiljaisuus ja rauha. Jos katsotaan lähes minkä tahansa suomalaisen matkakohteen, jopa Helsingin matkailuvaltteja, perustuvat ne lähes aina näihin samoihin arvoihin. Miten sitten erottua tässä massassa edukseen?

Yksinkertainen työkalu erottumiseen on elävöittäminen.

Elävöittämisen kautta viestitään merkityksellisiä asioita liittyen kohteisiin, ihmisiin ja asioihin. Elävöittäminen antaa asiakkaalle syvemmän näkemyksen asian erityisyyteen ja siihen, miksi kyseinen kohde on arvokas.

Elävöittämisen kautta voidaan samalla opettaa asiakkaalle jotain uutta ja ihmeellistä, joka liittyy elävöitettävään kohteeseen tai ilmiöön. Yksi elävöittämisen alkuperäisistä tarkoituksista on ollut luonnonsuojelullinen. Elävöittämisen kautta on opetettu matkailijoita ymmärtämään esimerkiksi kansallispuistojen luonnonsuojelullista arvoa ja opastettu käyttäytymään puistossa luontoa kunnioittavasti.

Tehokas tapa viestiä

Informaation välittäminen matkailijalle on tehokkaampaa, kun se elävöittämisen keinoin linkitetään johonkin henkilön aikaisemmin tuntemaan asiaan tai vedotaan hänen tunteisiinsa. Pelkkä kielto vaikkapa roskaamisesta ei ole niinkään tehokas, kun konkreettisesti kuvailtu seuraus, jota roskien heittäminen luontoon aiheuttaa esimerkiksi eläimille.

Matkailun tuotteistamisessa täytyy muistaa, että matkailija hakee matkaltaan aina viihdyttävyyttä, mutta hän haluaa myös kokea ja oppia uutta. Elävöittäminen on työkalu, joka muokkaa matkailijaa kiinnostavan tiedon, esimerkiksi kohteen historian kiinnostavaan muotoon.

Matkailijaa kiinnostaa kohteen fyysisen muodon ja kohteessa tapahtuvan toiminnan lisäksi kohteen symbolinen, eli merkityksellinen ulottuvuus. Merkityksellinen tieto luo kohteen eläväksi. Informaatio on raakamateriaalia, elävöittäminen tekee siitä viihdyttävän tuotteen.

Lisää elävöittämisen sielunmaisemasta ja elävöittämistekniikoista artikkelisarjan seuraavissa osissa!

Miksi auringonlaskua pitäisi tulla juuri Suomeen katsomaan?

    
Kokonaisvaltainen tuotteistaminen matkailussa rakentuu usean tuotteistamisnäkökulman varaan. Yksi näkökulma on verkostomainen tuotekehitys, jonka kautta käsitellään verkostoitumisen tasoa matkailuyrittäjien välillä ja niin ikään toimialarajoja ylittävää yhteistyötä tuotetasolla.
   
Kokonaisvaltaisen tuotteistamisen osa 2. on tarkastella tuotteistamista matkailutuotteen ulottuvuuksien kautta. Suomalainen matkailubisnes on perinteisesti kuvitellut saavansa tuottoa tarjoamalla asiakkaille järvimaisemia ja auringonlaskuja. Me suomalaiset olemme itse niin kiintyneitä luontomme fyysisiin resursseihin, että olemme kuvitelleet maiseman tuijottamisen riittävän myös asiakkaidemme viihdyttämiseen.
  
Istuako vai tuijottaa?   

Kuitenkin matkakohteeseen liittyvät fyysiset resurssit, kuten luonto ja maisema ovat vain 1/3 siitä kokonaisuudesta, jonka asiakkaamme haluavat matkallaan kokea. Matkailutuote pitää sisällään myös toiminnallisen ulottuvuuden, eli asiakkaan aktivoimisen. Jostain syystä passiivinen sightseeing-malli on suomalaisessa sielunmaisemassa sitä ominta turismia. Juuret kaiketi juontavat suomalaisten omimpaan matkailumuotoon, seuramatkoihin, joissa bussilla viiletetään kohteesta toiseen kuvaamaan itseään nähtävyyksien äärellä.

Pinnan alta kaivetaan syvempi kokemus

Oikea matkailutuote sisältää lisäksi symbolisia arvoja, jotka kertovat matkailijalle kohteeseen liittyviä syvempiä merkityksiä, jotka tyypillisesti ovat enemmän tai vähemmän näkymättömiä ja jäävät matkailijalta piiloon ilman oikeanlaista esilletuontia, eli elävöittämistä. Symbolinen ulottuvuus voi kertoa esimerkiksi tarinoita kohteen historiasta tai muista merkityksellisistä asioista, jotka sitovat kävijän voimakkaammin kohteeseen ja jättävät hänelle syvemmän kokemuksen.

Kokonaisvaltaisesti tuotteistettu matkailupalvelu pitää sisällään kaikki kolme edellä mainittua ulottuvuutta:

1) Fyysinen ulottuvuus
2) Toiminnallinen ulottuvuus
3) Symbolinen ulottuvuus

Tasapainoinen tuote pitää sisällään sopivan määrän kutakin. Samoin markkinointi(mieli-)kuvissa tulisi huolehtia kaikkien kolmen ulottuvuuden näkyvyys, näin asiakas saa jo ostopäätöstä tehdessään kohteesta ja palvelusta kokonaisvaltaisen kuvan, eikä hänen tarvitse yrittää itse keksiä miksi matkaesitteen esittämää auringonlaskua pitäisi tulla juuri Suomeen katsomaan.


Lue myös: Elävöittäminen maaseutumatkailun tuotteistamisessa
   

Mitä on kokonaisvaltainen tuotteistaminen?

Yksinkertaisesti sitä, ettei tuijoteta vain omaa napaa, vaan uskalletaan hakea hyötyjä myös naapurilta.

Palvelun tuotteistamisen tärkeimpiä lähtökohtia on asiakkaan kokonaistarpeen tarkastelu. Sen sijaan yrittäjän tärkein tehtävä on oivaltaa, että kaikkea tuotteeseen liittyvää ei tarvitse tuottaa itse. Perisuomalainen syntihän tunnetusti on kateellisuus ja yhteistyön esteenä pelko omien asiakkaiden lipsahtamisesta naapuriin. Samalla kuitenkin vallitsee fakta, että pienyrittäjä ei tässä maassa, ainakaan maaseudulla, pärjää yksin.

Rakentamalla verkoston, voi laajentaa omaa tuotetta kumppanien tarjoamilla osilla, jolloin asiakkaan kokonaistarpeen tyydyttäminen helpottuu.
  
Kannattaa katsella ympärilleen
   
Monesti hyvä kumppani löytyy jostain ihan muulta toimialalta, kuin on odottanut. Toimialat ylittävä yhteistyö onkin nykypäivän maaseudun kehittämisen tärkeimpiä lähestymistapoja. Maaseututoimijat voisivat monessa kohtaa nyhtää reiluja tuloja kiireisten kaupunkilaisten lomakassasta tuotteistamalla maaseudun arvot oikealla tavalla. Testatusti toimiva konsepti on esimerksi vanhan ajan heinätalkoot, joihin maaseudulla lapsuutensa viettäneet, nyt kaupungissa asuvat ihmiset mielellään osallistuvat ja tuovat lapsensa ja lapsenlapsensa mukanaan kokemaan maaseudun ihmeellisyyksiä.
  
Tässä kohtaa kuka tahansa maatilan isäntä voi tarjota mukaansatempaavan ohjelmapalvelun osana laajempaa matkailutuotetta, ilman että itse sen enempää satsaisi matkailubisnekseen. Ja tienata satasia per hangonheiluttaja.