Liike suljettu, palvelemme jälleen ensi kesäkuussa.

Naps, viimeinen sammuttaa valot. Matkailu-Suomi meni jälleen kiinni viimeistään tällä päivämäärällä elokuun toisena viikonloppuna. Niin kuin on totuttu jo vuosikymmenet. Tähän koululaisten lomarytmin luomaan sesonkisykliin ollaan totuttu niin hyvin, ettei sitä kukaan oikein osaa kyseenalaistaakaan, edes matkailuyritysten osalta. Näin luomme itse tilanteen jossa asiakkaita ei ole koska ei ole palveluja, ja palveluja ei ole koska ei ole asiakkaita.

Kliseinen hokema "Four seasons, four reasons" on oikeasti Suomen matkailun vahvuus ja mahdollistaa maassamme monipuolisen matkailutarjonnan. Kuitenkin ikuinen ongelma on se, että osaamme kukin käytännössä tarjota palveluja vain joko kesä- tai talviaikaan. Niin ikään ikuinen ongelma maaseutumatkailuyritysten kannalta on se, että lyhyt kesäsesonki ei oikein riitä siihen, että matkailuliiketoiminta olisi oikeasti bisnestä.

Tilanteessa, jossa asiakkaat eivät ole tottuneet käyttämään toimialan palveluja tietyssä ajankohdassa, vaaditaan rohkeita avauksia yritysten suunnasta. Hiihtokeskukset eivät enää ole vain talvimatkailukohteita, vaan mm. erilaisten tapahtumien kautta on kävijämääriä pyritty kasvattamaan myös hiihtosesongin ulkopuolella. Käänteentekeviä matkailuinnovaatioita ovat sellaiset, joiden kautta pystytään tuotteistamaan ydinsesongilla käytössä olevat fasiliteetit sesongin ulkopuoliseen käyttöön. Tästä hyvä esimerkki on maastopyöräily/alamäkipyöräily, jolla saadaan hiihtokeskuksen hissit ja rinteet tehokkaaseen kesäkäyttöön.

Vähättelemättä yhtään suomalaisissa hiihtokeskuksissa viime vuosina ansiokkaasti kehitettyjä pyöräilyfasiliteetteja, on Ruotsissa jälleen kerran rakennettu tästäkin varsinainen ihmemaa. Åre bikeparkissa hissit suhisevat kesäkuukausinakin kuin talvella ikään. Tuolihisseihin on liitetty erilliset pyörätelineet, jotta fillarin ylösvienti on mahdollisimman leppoisaa. "Sakkia on kuin SaiPan pelissä" ja koko paikka tuntuu hengittävän pyöräilyilmaa. Pyöräily onkin juuri sopivan extremeä, mutta tarpeeksi helpoksi tehtyä, jotta trenditietoiset kaupunkilaiset tulevat sankoin joukon sitä harrastamaan. Päivän selvää on, kuinka tämä hype kääntyy kesätuloiksi niin hissilippujen kuin vuokraustoiminnankin osalta.

Kaikkein parasta sesonkiriippuvaisen talvimatkailukohteen kannalta tässä toiminnassa on, että se tahkoo rahaa käytännössä koko lumettoman ajan. Satoi tai paistoi. Vastaavia innovaatioita maaseutumatkailun talven valloitukseen Suomessa?

Turvallisuus osa tuotteistamista

Matkailuyrityksessä asiakkaan turvallisuus tulisi olla prioriteettilistalla kärjessä. Pienen maaseutumatkailuyrityken kohdalla resurssien ja henkilöstön ollessa monesti ääriniukkaa, korostuu turvallisuusasioiden suunnittelu erityisesti. Kuten kaikessa tuotteistamistyössä, asioiden etukäteen pohtiminen, toimintamallien vakioiminen ja erilaisten mahdollisten ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy ovat myös yrityksen turvallisuussuunnittelussa tärkeää.

Maaseutumatkailuyritysten kohdalla markkinointiin on monesti käytettävissä varsin vähän panoksia. Tällöin oman tekemisen, ja sen myötä syntyvän maineen ja asiakastyytyväisyyden tulee toimia markkinoinnin peruspilarina. Yksikin Laukaan siltaonnettumuuden tapainen moka, voi pahimmassa tapauksessa romuttaa koko yrityksen toiminnan. Tällaisia selkeästi heikon suunnittelun takia tapahtuvia onnettumuuksia ei saisi tapahtua yhtään. Kyse ei yleensä ole siitä, etteikö asioita voitaisi esim. taloudellisista syistä hoitaa kuntoon vaan puhtaasti siitä, ettei asioita ole mietitty loppuun saakka.

Osana kokonaisvaltaista tuotteistusprosessia, jossa kaikilta osin käydään läpi matkailutuotteiden sisällöt niin asiakkaan kuin tuotannonkin puolesta, tulisi olla selkeä ja strukturoitu työkalu turvallisuusasioiden huomioimiseen. Kuten tuotteistaminen kokonaisuudessaan, myös turvallisuusasioiden jatkuva suunnittelu ja kehittäminen tulisi olla yrityksen arjessa keskeinen elementti, eikä vain lain vaatiman "kirjallisen turvallisuussuunnitelman muodossa". Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmä on tuottanut tähän tarkoitukseen oivallisen Tunne Turvaa valmennuksen, joka tarjoaa erinomaiset eväät turvallisuusajattelun herättämiseen maaseutumatkailuyrityksissä.

Olemme kaikki valitettavan kiireisiä ja joskus jopa laiskoja hoitamaan asioita yhtään minimivelvoitetta syvällisemmin, mutta jos pohdimme tuotteistamista ja turvallisuutta yrityksen markkinointipanostuksena, voimme helpommin arvottaa tehdyn työn ja ehkä paneutua asiaan piirun verran tarkemmin.

Ajattele palvelusi paremmaksi!

Palveletko asiakkaita, matkailijoita vai vieraita?

Kuten palveluliiketoiminnan parissa työskentelevät hyvin tietävät, laadun varmistus samaan aikaan tuotetussa ja kulutetussa palvelutuotteessa koetaan monesti haasteelliseksi. Samoin tiedetään hyvin se, että elämyksiä ei voida suunnitella, voimme vain suunnitella elämysten kokemisen edellytyksiä. Asiakkaan kokemus onkin palvelun tuotteistamisen onnistumisen näkyvin mittari. Sen, mikä muodostaa asiakkaan kokemuksen ja mikä määrittelee asiakaspalvelutilanteessa tapahtuvat asiat, ei nimittäin tarvitse olla sattumaa. Vaan se voi olla erittäin pitkälle mietittyä ja määriteltyä.

Hyvin tuotteistetussa palvelussa asiakaspalvelija on koulutettu käyttämään tiettyjä profiloituja ilmaisuja, sanoja ja lauseita, jotka palvelun kohderyhmä huomioon ottaen on tarkasti mietitty miellyttämään juuri kyseistä asiakasta. Jos erikseen kohderyhmän mukaan muotoiltujen ilmaisujen suunnittelu tai miettiminen tuntuu haasteelliselta, kannattaa aluksi miettiä kohderyhmistä huolimatta tapahtuvaa asiakaspalvelun viestintää, nimittäin saman asian voi sanoa hyvin eri tavoin ja hyvin eri sanoin. Näillä sanoilla ja sävyillä voi olla yllättävän suuri merkitys asiakkaan kokemukseen.

Matkustin taannoin Etihad Airwaysilla. Sen lisäksi että yhtiön palvelu oli muiltakin osin ensiluokkaista, oli sanojen ja ilmaisujen miettimiseen selkeästi käytetty aikaa. Ensimmäiseksi: Etihad kutsuu asiakkaitaan vieraiksi eikä matkustajiksi. Miksi lentomatkan tulisi olla vain tuskaista matkustamista paikasta toiseen, kun lähes samalla vaivalla asiakkaan lentokoneessa viettämän ajan voi muodostaa sellaiseksi, että hän tuntee olevansa arvokkaana vieraana lentokoneessa ja voi myös aidosti viihtyä siellä. Toiseksi, kun kapteeni ennen lentoonlähtöä toivottaa vieraat tervetulleeksi, kertoo vierailun ohjelman ja ilmoittaa, että olemme yhdessä perämiehen kanssa suunnitelleet teille mukavan ja turvallisen lentoreitin, tulee lentopelkoisemmallekin vieraalle varmasti rauhallisempi mieli.

Vaikka kyseinen esimerkki voi tuntua kaukaa haetulta (niin kuin onkin) voi samoja elementtejä ja ideoita hyödyntää aivan yhtä hyvin myös kokoisessa maaseutumatkailun tuotteistamisessa.

Palveluja ei saa tuotteistaa?

Matkailun asiakkaat ovat alkaneet huomaamaan, että matkailuyritysten yhteydessä puhutaan yhä enemmän palvelujen tuotteistamisesta. Samalla yhä enemmän on alkanut kuulua kommentointia siitä, ettei moinen touhu kuulu ainakaan maaseudun matkailupalvelujen tuottamiseen ollenkaan. Matkailija kun haluaa matkakohteeltaan aitoutta ja alkuperäisyyttä, ei mitään nykyajan trendibisneshömpötyksiä.

Asiakkaat eivät halua kokea matkailupalvelua liian tuotteistetuksi. Kuitenkin he arvostavat esim. ohjelmapalvelujen teemallisia sisältöjä, palvelujen toimivuutta, täsmällisiä aikatauluja, esteettömyyttä ja asiakaspalvelun laatua sekä lähiruokaa, jonka alkuperä on puettu tarinan muotoon. Näistä mikään ei ole matkailupalvelussa itsestään, vaikka monesti kuullaan sanottavan, että vaikkapa rauhallisuus tai luontoaktiviteetit kuuluvat luonnollisena osana maaseutumatkailuun. Kaikki palveluun kuuluvat elementit on täytynyt suunnitella, organisoida ja tuotteistaa jotta ne toimivat saumattomasti kokonaisuutena.

Tuotteistaminen on oikeasti hihojen käärimistä vaativaa hommaa, jossa keskitytään tuotteen teknisiin määrittelyihin ja yrityksen sisäisten prosessien tehostamiseen. Allekirjoitan Mika Tonderin loistokkaan teksin siitä, että tuotteistamistyö on tylsää puuhaa ja siitä on todellakin mediaseksikkyys ja "trendibisneshömpötys" kaukana. Tuotteistaminenhan sopii siis maaseutumatkailupalvelujen luonteeseen hyvin. Se on pohjimmiltaan kuin aitoa ja alkuperäistä maatilan työtä, jossa kuvainnollisesti saa kääntää, kyntää, niittää, karsia ja pilkkoa.

Jotta asiakas pysyy tyytyväisenä, tulee palvelut tuotteistaa niin hyvin, ettei lainkaan huomaa niiden olevan tuotteistettuja. Radio- ja tv-juontajilta kysellään usein, että miten on mahdollista tuottaa suorassa lähetyksessä niin hyvin jäsenneltyä sisältöä? Usein kun kuulostaa, että jutut heitetään täysin lonkalta. Vastauksena on, että ohjelma ja sisällöt on valmisteltu etukäteen niin hyvin, että se saa kuulostamaan kuin juontaja keksisi kaikki jutut omasta päästään ohjelman edetessä.

Tähän tulisi pyrkiä myös matkailupalvelujen osalta. Saada asiakas tuntemaan, että asiat tapahtuvat ikään kuin sattumalta juuri häntä varten. Haasteena siis on, että yrittäjät oikeasti käärivät hihansa ja tekevät tuotteistuksen likaisen työn niin hyvin että asiakkaalle kaikki vaikuttaa luonnostaan tapahtuvalta.

Lähimatkailusta potkua

Liikunta on paras tapa pitää itsensä pelikunnossa. Tosin monelle meistä liikkuminen vapaaehtoisesti on ylitsepääsemättömän tuskan takana, vaikka sen hyödyt olisivatkin tiedossa.

Liikkumisesta tulee mielekkäämpää, kun sille keksii jonkun syvällisemmän tarkoituksen. Lähimatkailu lihasvoimin tarjoaa loistavaa sisältöä liikkumisen kannustimeksi ja samalla voi kantaa kortensa kekoon ympäristöystävällisemmän matkailun nimissä.

Kaiken kukkuraksi monet meistä ovat harvemmin tutustuneet kotiseutunsa kiinnostaviin matkailukohteisiin. Ne kun ovat liian lähellä, eikä niistä oikein mitään tiedäkään. Kivempi on suhauttaa toiselle puolelle maapalloa, valmiiksi koottu pakettimatka Phuketiin on paljon näppärämpi ostaakin. 

Vaikka kansainväliset matkailijat ovatkin oiva tulonlähde silloin, kun juuri sinun kohteeseesi löytävät, ei aina tarvitse mennä merta edemmäs asiakkaita kalastamaan. Maaseutumatkailuyritysten kannattaisikin paketoida kiinnostavia matkailupaketteja lähiseudun asukkaita varten. Näitä paketteja voi tarjota hyvin matalasesonkien täyttäjäksi, kun paikalliset asukkaatkaan eivät silloin matkaile kauemmas. 

Siispä kiinnostava viikonloppureissu lähimaatiloilla antaa potkua bisnekseen niin matkailijan arjen elävöittäjänä kuin maatilan liiketoiminnan kannalta. Esimerkillistä suuntaa lähimatkailun paketointiin ja markkinointiin näyttää palkittu Nopsa travel.

Kylpylä vai Spa? Ihan sama jos juttu puuttuu...

Kylpylästä on muodostunut suomalaisen maaseutumatkailun keskeinen elementti. Joka niemeen ja notkoon rakennetaan tai suunnitellaan kylpylää. Matkailualue ei ole käytännössä mitään, jos sieltä puuttuu kylpylä. Tämä on perusteltua, sillä on huomattu, että esim. venäläisasiakkaat tykkäävät siitä, että kylpylä löytyy.

Ongelma Suomen kylpylöissä on se, että ne ovat kaikki samanlaisia. Juuri mistään ei löydy erilailla toteutettua tai edes kunnollisesti tietyn teeman ympärille rakennettua kylpylää. Kylpylän kutsuminen Spa:ksi ei muuta asiaa. 

Taas kerran tarvittaisiin ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta rakentaa hyvinvointimatkailutuotteita, jotka on mietitty vastaamaan erikoisempien intressiryhmien tarpeita ja rakennettu tiukasti tiettyä teemaa noudattavaksi kokonaisuudeksi. Ruotsissa ollaan tässäkin asiassa jälleen oltu jo aikaa sitten edellä.

Eikä teemaa tarvitse hakea kaukoidästä tai mistään muualtakaan. Suomalainen luonto, ruoka, perinteet ja historia tarjoavat kylliksi rikkauksia. Miten olisi Kalevala-Spa?

Kylpylää kehitettäessä täytyy muistaa, että hyvinvointi on tunnetila joka koetaan monin eri tavoin. Matkailuyrityksen tehtävä on mahdollistaa hyvinvointikokemus ja se vaatii hyvinvointipalvelun fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Hyvinvointituotteen kokonaisvaltainen tarkastelu pelkän kylpyläosaston rakentamisen sijaan on siis ensiarvoisen tärkeää.

Ei oota venäläisille

Näin vuodevaihteessa Suomi täyttyy taas perinteisesti venäläisistä turisteista. Joka vuosi ollaan innoissaan siitä, että junat ovat täynnä toinen toistaan innokkaammin Suomeen lomaa viettämään tulevista pietarilaisista. Nyt aihetta riemuun on monin verroin aiempaan verrattuna, tuleehan Allegron kyydissä nyt naapurista huippunopeasti ja eteläinen Suomi on entistä houkuttelevampi pietarilaissilmin.

Edelleenkään Etelä-Suomessa ei vain ole venäläisille juurikaan tarjottavaa.

Puuttuu puitteet ja taito tuotteistaa venäläisille asiakkaille helposti ostettavia tuotteita. Kaikkein päällimmäinen ongelma on, ettei meiltä löydy edes majoitusta, jonka laatutietoinen ja maksukykyinen venäläisasiakas kelpuuttaisi. Eteläisen Suomen mökkivaltaisilla järvialueilla on aivan liian harvassa kohteessa ymmärretty, että mökkibisnes voi elää lähes pelkästään venäläisten asiakkaiden varassa, jos puitteet ja hinnoittelu on kohdallaan. Rikkaampi venäläinen asiakas maksaa mielellään huvilastaan 3000 euroa/viikko, jos neliöitä on halutut parisataa ja varustelu huippuluokkaa. Ristiinassa sijaitseva Kaidan Kiho on hyvä esimerkki, joka porskuttaa tällä formaatilla mainiosti.

Oma lukunsa on suomalaiset kylpylät, joita löytyy kyllä joka niemen nokasta, mutta edes eurooppalaisella, saati vaativalla venäläisellä maulla varustetut turistit eivät näissä kohteissa kauaa viihdy. Myös kylpylöiden osalta täytyisi kiinnittää enemmän huomiota kaikkein maksukykyisimpien asiakkaiden tarpeisiin. Lukuun ottamatta suuria rakennusinvestointeja, kuten Holiday Club Saimaa, ovat monet turisteja miellyttävät asiat kaiken lisäksi suhteellisen pienten ponnistusten takana. Esimerkiksi tuotteistamalla laadukkaasti suomalaista luontoa, paikallisuutta ja hyvinvointia luonnon tarjoamien elintarvikkeiden ja liikunnan kautta avaisi mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen asiakkaiden palvelemiseen. Nämä mahdollisuudet ovat etenkin maaseudun matkailutoiminnan avain.

Kuva: www.vr.fi

Mistä johtuu, ettei netti tahkoa? - vieraileva kirjoittaja Ilkka Kauppinen

Voisi luulla, että maaseutumatkailuyritykset olisivat ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöönsä uusimpia internetin työvälineitä.

Työkalut ovat usein ilmaisia, heillä ei ole suurten katto-organisaatioiden mukanaan tuomia rajoituksia ja mikä parasta - internet mahdollistaa henkilökohtaisen otteen markkinointiin, mikä sopii useille kohteille kuin voisilmä pullaan.

Tästä huolimatta maaseutumatkailuyritykset eivät ole ottaneet internetiä omakseen markkinointinsa tehostamisessa kovinkaan tomerasti.

Tähän on mielestäni kolme syytä:

1) Resurssipula

Vaikka internetmarkkinoinnin työkalut ovat usein ilmaisia, vaatii niiden tehokas hyödyntäminen usein paljonkin aikaa.

Toisaalta, jos matkailun internetmarkkinointi tehdään hyvin ja kohdennetusti, johtaa se tuottavaan toimintaan ja resursseja onkin äkkiä käytettävissä enemmän. Täten tiettyjen säännöllisten ja aikaa vievien työtehtävien ulkoistaminen (kuten laskutus) on mahdollista

2) Pelko koittaa jotain uutta

On paljon turvallisempaa hinkata takapihan laituria, kuin opetella jotain täysin uutta.

Toisaalta, eikö uuden opettelu ole juuri elämän suola, joka pitää mielen virkeänä ja työnteon mielekkäänä?

3) Osaamisen ja tiedon puute

Mielestäni suurin ongelma maaseutumatkailun internetmarkkinoinnin ja sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä on kuitenkin lopulta osaamisen ja tiedon puute.

Jos ei tunne internetiä ja sen tuomia mahdollisuuksia edes perustasolla, on kovin vaikeaa sitä lähteä kehittämään.

Mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen on useita:

- Osallistua erilaisille kursseille ja koulutuksiin. Maaseutuyrityksille sopivia internetmarkkinoinnin koulutuksia tarjoaa mm. Matkailun ja elämystuotannon klusteri.

- Seurata erilaisia sähköisen liiketoiminnan ja internetmarkkinnoinnin blogeja.

- Osallistua alan seminaareihin, seuraava oiva seminaari on 27.9.2010 Vantaalla järjestettävä eTourism -tapahtuma

Jatketaan sitä laiturin hiontaa, kuva miikkahoo

------------------------------------------------------------------------

Ilkka Kauppinen on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:n kehitysjohtaja, konsultti ja ahkera bloggaaja Rovaniemeltä. 

Mistä hyvä slogan matkakohteelle?

Matkailumarkkinoijaa mietityttää monesti, että mistä ihmeestä sitä keksisi sopivan iskulauseen oman kohteen markkinointiin?

Niinkuin matkailussa yleensäkin, kannattaa markkinoinnissakin pitäytyä aidoissa ja alkuperäisissä asioissa. Kun tuotteistamme oman alueemme matkailua, mietimme tuotteidemme sisältöä ja esiintuontia alueellisten vahvuuksiemme kautta.

Mitkä ovat ne fyysiset vahvuudet, jotka tekevät kohteestamme erityisen?

Mikä on se erityinen mahdollisuus, jonka asiakkaamme pääsevät juuri meidän kohteessamme kokemaan, mutta eivät juurikaan muualla, ainakaan yhtä mieleenpainuvasti?

Onko historiassamme tai perinteissämme jotain sellaista, jolla on syvempi merkitys, joka voisi jo markkinoinnin kautta herättää potentiaalisissa asiakkaissamme mielikuvia merkityksellisestä paikasta?

Sopivalla tavalla humoristinen slogan jää varmasti mieleen. Kun iskulauseeseen saa vielä kätkettyä kaksimielisen viestin, on menestys taattu. Nykypäivänä, jolloin viestinnässä ei tarvitse miettiä siveellisyyksiä tai soveliaisuuksia, voi surutta hyödyntää ihmisten irvokastakin mielikuvitusta.

Kaikkein tärkeintä iskulauseessa on, että se laittaa ajattelemaan ja herättää tunteita. Näin asiakas saadaan sidottua yhdellä lauseella paikan henkeen jo ennen kohteeseen saapumistaan. Voimakas, etukäteen saatu mielikuva kun tuppaa aina vahvistumaan vierailun myötä.

Suomalainen ruoka tuo hyvinvointia ja matkailun sisältöjä

Suomalaista ruokaa on totuttu pitämään jotenkin ala-arvoisena eurooppalaisessa gastronomian kentässä. Eikä vähiten suomalaisten itsensä taholta.

Lähiruokakulttuuri on kuitenkin nostanut päätään viime vuosina Suomessa tuoden oivaa lisämaustetta matkailun saralle. Hyödyntämällä pohjoisia lajikkeitamme ja perinteikästä ammattitaitoa yöttömän yön tuotteiden jalostamisessa kulinaristisiksi elämyksiksi, luodaan matkailutuotteisiimme arvokasta kotimaista sisältöä.

Pikkuhiljaa pohjoisen luonnon tuotteet alkavat saada arvostusta myös kansainvälisesti, kunhan itse ensin tunnustamme niiden ylivoimaisuuden hyvinvoinnin tuottajana.

Elintarviketeollisuutta tulisikin hyödyntää paljon nykyistä laajemmin matkailun ja hyvinvoinnin tuotteistamisessa. Kuinka moni elintarvikeyritys pitää itseään matkailukohteena tai arvokkaana sisältönä ulkomaalaisen vierailulle Suomessa?

Yksi erittäin hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on Vääksyn Mylly Asikkalassa, joka on yksi harvoista suomalaisista pienmyllyistä. Mylly jauhaa jauhonsa lähituottajien raaka-aineista ja lähiruoan hyvinvointinäkökulma on tärkeä osa toimitusjohtaja Kari Savolan ideologiaa. Mylly on tuhansien vuosittaisten kävijöidensä myötä myös merkittävä matkailukohde Vääksyssä. Perinteinen elintarvikeyritys ei tuijota toimintaansa vain myllynä, vaan yhtälailla aktiivisena matkailu- ja hyvinvointiyrityksenä. Moni suomalainen matkailualan pienyritys voisi ottaa oppia Vääksyn Myllystä myös sosiaalisen median hyödyntämisessä markkinoinnissa!

Elintarviketeollisuus on suuri mahdollisuus etenkin maaseutumatkailun sisällöntuotannossa. Maatilat, myllyt, leipomot, pienpanimot ja näihin kaikkiin liittyvät historian ja perinteen merkitykset ovat mitä mainiointa sisältöä. Ja mikä parasta, elintarvikkeiden myötä suomalainen maaseutu voidaan tuoda trendikkäästi myös kaupunkilaiseen ravintolapöytään. Ajatus, joka kummallisella tavalla on ollut laajalti vieras aina tähän päivään asti. Edelleen se suomalainen vaihtoehto on torin grilli tai aseman baari, höystettynä paikallisilla juopoilla.

Mämmistäkin tuli matkailuvaltti?

Tuore raportointi kertoo, että suomalainen Pääsiäinen noteerattiin nyt ulkomaillakin. Lomalaitumen presidentti Kimmo Aalto kertoo pääsiäisen vetävän nyt myös ulkomaalaisia turisteja.

Mämmiturismin voittajia ovat eritoten maaseutumatkailuyritykset. Tänä keväänä pääsiäissesongin vahvuudet nousivat eritoten perinteiden kautta esiin. Matkailijat hakevat esimerkiksi Pohjanmaan pääsiäisvalkeisiin ja Pohjois-Karjalan ortodoksisuuteen liittyviä pääsiäisperinteitä.

Pääsiäisen noustessa trendikkääksi myös ulkomailla, nousee mahdollisuudet pilviin myös perinteisten suomalaisten pääsiäisruokien osalta. Pian italialaiset vetävät mämmiä kieli pitkällä. Laitilan wirvoitusjuomatehdas haistoi mämmin valtavan potentiaalin ja lanseerasi pääsiäisen alla Mämmioluensa. Ja kuinkas kävikään?

Jälleen loistava esimerkki tuotteistamisen mahdollisuuksista liittyen suomalaisiin hulluuksiin!

Kylämatkailun kehittämisessä järkeä?

Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen on linjattu yhdeksi keskeiseksi maaseutumatkailun tulevien vuosien painopistealueeksi. Tehtävää toteuttamaan käynnistyi viime vuonna valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke, jonka ensimmäisessä vaiheessa on valikoitu kehittämiskohteiksi 12 pilottikylää ympäri Suomea.

Äkkiseltään asiaa pohdittuaan ajattelee helposti, ettei suomalaisten kylien matkailullisessa kehittämisessä liene paljonkaan järkeä. Tottakai, onhan matkailun merkitys maaseudun rakennemuutoksen vaikutuksien lieventäjänä keskeinen. Ja matkailutoiminta pitää palveluita maaseudulla ja pönkittää osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta maatilojen kannattavuuden heikentyessä. Mutta...

Onko Suomessa sitten potentiaalisia kyliä, joissa matkailua voisi tosissaan kehittää? Kyliä, jonne matkailijat sankoin joukoin ryntäisivät? Riittääkö innovatiivisuus ja onko kylissä oikeaa otetta hommaan? Pelkällä "me-hengen" nostatuksella ja kyläyhdistyksen talkoohengellä matkailu kylissä ei muutu bisnekseksi. Matkailu tarvitsee jonkun keskeisen vetonaulan, jonka ympärille kokonaisuus rakentuu. Mikä tahansa maalaiskylä ei sopine matkailulliseksi kehittämisen kärjeksi valtakunnallisessa tarkastelussa. Sen sijaan esimerkiksi sellaiset kylät, kuten Sirkka tai Fiskars lienevät oikeutettuja saamaan matkailukylän tittelin. Hämmästyttävästi nämä matkailun kärkikylät kyllä puuttuvat nyt valittujen pilottikylien joukosta.

Pikainen tarkastelu kylämatkailuhankkeen pilottikyliin kuitenkin osoittaa myös oivallista kehittymispotentiaalia ja hyvää otetta pilottikylien joukossa. Kuinka moni matkailukohde Suomessa hyödyntää Google Street View-palvelua markkinoinnissaan? Oppia voi ottaa Leineperin kylästä satakunnassa.

Vain kallis on venäläisille kyllin hyvää

Aikanaan venäläisille matkailijoille myytiin Lappeenrannassa tavaraa hyvään hintaan. Puhuttiin jopa, että venäläisiä varten tuotteisiin laitettiin omat, kalliimmat hinnat kuin mitä paikallisille myytäessä. Venäläinen turisti ei sitä paitsi tyytynyt ostamaan yhtä kenkäparia tai yhtä kahvinkeitintä vaan hän lastasi ostoskärryynsä kaikki saatavilla olevat kappaleet mieleisestään hyödykkeestä.

Hulluista ajoista venäläisten ralli lienee hieman hiljentynyt, mutta on laskettu, että venäläiset tuovat pelkästään Lappeenrantaan noin 70 miljoonaa euroa vuosittain.

Yksi tyypillinen piirre näissä turisteissa edelleen on. He tuntuvat arvostavan tavaraa ja palvelua, joka maksaa. Halpaa tavaraa ei lähdetä kotiin viemään eikä halpaa palvelua jäädä kokemaan.

Hinnan vaikutusta tuotteen nautittavuuteen on tutkittu esim. Martin Lindsromin (2009) kirjassa Buyology - Ostamisen anatomia.

"Stanfordin yliopiston ja California Institute of Technologyn tutkijat pyysivät koehenkilöitä arvioimaan erihintaisten viinien tuottamaa nautintoa. Viineistä kaksi esiintyi kokeessa kaksi kertaa, ensin kalliin hintalapun kera ja sitten normaalihintaisena. Lopputuloksena kalliin viinin kohdalla aivojen miellyttävyyden tunteesta vastaava alue aktivoitui. Tämä viittaa siihen, että korkeammaksi tiedetty hinta todella lisää tuotteen nautittavuutta."

Maaseutumatkailun kehittämisen kannalta on olennaista huomata tämä varsinkin venäläisten kohdalla paikkaansa pitävä seikka. Asia on hyvä muistaa hinnoittelun osalta myös taantuman aikana eikä alennusmyyntiin tule lähteä.

Venäläisten maksukykyyn luottaa myös Holiday Club, joka taantumaa hyväksi käyttäen investoi 300 miljoonaa euroa Pohjoismaiden suurimpaan matkailuhankkeeseen Lappeenrantaan. Saimaa Gardens on juuri sellainen projekti, jota Saimaan järvialueen matkailun kehittäminen kaipasi. Taantuma näyttääkin olevan varsin kaksijakoinen, kun toisaalla se aiheuttaa Lomaliiton konkurssin ja yli 200 työtöntä, niin toisaalla käynnistetään matkailurakennusprojekti 300 rakennushenkilötyövuoden voimalla, joka valmistuessaan työllistää pysyvästi 250 henkilöä.

Eihän kukaan osta sikaa säkissä

Matkailija on erityisen tarkka siitä, vastaako tarjoamasi majoituskohde hänen tarpeitaan. Hyvä keino perustella asiakkaalle majoituksesi todellinen taso, on hankkia mökeillesi tai huoneistoillesi maaseutumatkailun majoitustilojen luokitus (MALO).

Asiakas ei nimittäin suinkaan aina etsi luksusmajoitusta vaan hänen toiveissaan voi yhtä hyvin olla vaatimaton mummonmökki tai jotain siltä väliltä. MALO-luokituksen ideana ei ole asettaa majoitustiloja paremmuusjärjestykseen vaan auttaa asiakasta löytämään hänen toiveitaan vastaava majoituskohde. Luokituksen avulla asiakkaasi saa mökkisi tai aamiaismajoituspalvelusi todellisesta tasosta asiantuntijan arvioon perustuvan kuvan. Näin hän voi turvallisin mielin tehdä ostopäätöksen.

Kun Suomessa on käytössä niinkin oivallinen laatujärjestelmä majoitustilojen markkinoinnin helpottamiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi, olisi typeryyttä yrittää jääräpäisesti myydä edelleen sikaa säkissä.

Hanki siis heti mökeillesi MALO-luokitus, sillä vaarana on että naapurisi hankkii sen ensin ja kaikki asiakkaasi siirtyvät hänelle.

Elävöittäminen maaseutumatkailun tuotteistamisessa, osa 1

Kuva esittää suomalaista hiekkatietä. Näitä samanlaisia hiekkateitä kulkee tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä pitkin Suomen metsiä. Kuva on otettu vuonna 2006 ja sen esittämä maisema ei kerro kuvan perusteella mitään ihmeellistä.

Sen sijaan, jos kuva olisi otettu samasta paikasta alkuvuodesta 1940, sen välittämä tunnelma olisi kenties toisenlainen. Kuva on Raatteentieltä.

Syvemmät merkitykset esiin

Matkakohteen elävöittäminen (eng. interpretation) tarkoittaa luonnon, kulttuurin ja historian arvojen selittämistä niin, että kohteeseen liittyvät syvemmät merkitykset avautuvat kuulijalle.

Maaseutumatkailun valtteja ovat puhdas luonto ja ympäristö, metsät ja vesistöt, hiljaisuus ja rauha. Jos katsotaan lähes minkä tahansa suomalaisen matkakohteen, jopa Helsingin matkailuvaltteja, perustuvat ne lähes aina näihin samoihin arvoihin. Miten sitten erottua tässä massassa edukseen?

Yksinkertainen työkalu erottumiseen on elävöittäminen.

Elävöittämisen kautta viestitään merkityksellisiä asioita liittyen kohteisiin, ihmisiin ja asioihin. Elävöittäminen antaa asiakkaalle syvemmän näkemyksen asian erityisyyteen ja siihen, miksi kyseinen kohde on arvokas.

Elävöittämisen kautta voidaan samalla opettaa asiakkaalle jotain uutta ja ihmeellistä, joka liittyy elävöitettävään kohteeseen tai ilmiöön. Yksi elävöittämisen alkuperäisistä tarkoituksista on ollut luonnonsuojelullinen. Elävöittämisen kautta on opetettu matkailijoita ymmärtämään esimerkiksi kansallispuistojen luonnonsuojelullista arvoa ja opastettu käyttäytymään puistossa luontoa kunnioittavasti.

Tehokas tapa viestiä

Informaation välittäminen matkailijalle on tehokkaampaa, kun se elävöittämisen keinoin linkitetään johonkin henkilön aikaisemmin tuntemaan asiaan tai vedotaan hänen tunteisiinsa. Pelkkä kielto vaikkapa roskaamisesta ei ole niinkään tehokas, kun konkreettisesti kuvailtu seuraus, jota roskien heittäminen luontoon aiheuttaa esimerkiksi eläimille.

Matkailun tuotteistamisessa täytyy muistaa, että matkailija hakee matkaltaan aina viihdyttävyyttä, mutta hän haluaa myös kokea ja oppia uutta. Elävöittäminen on työkalu, joka muokkaa matkailijaa kiinnostavan tiedon, esimerkiksi kohteen historian kiinnostavaan muotoon.

Matkailijaa kiinnostaa kohteen fyysisen muodon ja kohteessa tapahtuvan toiminnan lisäksi kohteen symbolinen, eli merkityksellinen ulottuvuus. Merkityksellinen tieto luo kohteen eläväksi. Informaatio on raakamateriaalia, elävöittäminen tekee siitä viihdyttävän tuotteen.

Lisää elävöittämisen sielunmaisemasta ja elävöittämistekniikoista artikkelisarjan seuraavissa osissa!

Rural Tourism Fair 2010

Jälleen tammikuussa 2010 järjestettävä Rural Tourism Fair on globaali maaseutumatkailun tapahtuma, joka koostuu sarjasta ympäri maailmaa järjestettäviä paikallisia ruohonjuuritason tapahtumia. Maailman laajuiset "Globaalit maaseutumatkailumessut" keskittyvät vastuullisen matkailun mahdollisuuksiin peilaten paikallistason matkailun kehittämistä globaaliin kontekstiin.

Messut toteutetaan hyödyntäen sosiaalisen median mahdollisuuksia verkon eri kohtaamispaikoissa kuten facebook, youtube ja flickr. Samalla messut kehittävät käytännön toimintamallia autenttisen, ympäristöystävällisen, kustannustehokkaan ja ihmisystävällisen ruohonjuuritason tapahtuman järjestämiseksi.

Maailman ensimmäisen vastuullisen matkailun sivuston Planeta.com:n katveesta alkunsa saaneet, nyt yhdeksättä kertaa järjestettävät maailmanlaajuiset maaseutumatkailumessut ovat "maailman suurin pieni tapahtuma". Ajatuksena on välttää matkustamista nopeasti kauas. Sen sijaan herätellään ihmisiä ymmärtämään paikallisia mahdollisuuksia. Arvokkaita kokemuksia saadaan matkustaen hitaasti lähelle, säästäen ympäristöä ja tukien oman alueen matkailun kehittymistä. Yksinkertainen voi olla kaunista, matkailussakin.