Asiakkaita voi ostaa näennäisellä eettisyydellä

Puolivalveutuneita matkailuasiakkaita voi ostaa näennäisellä eettisyydellä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että köyhien maiden lomakohteissa hotellit mainostavat auttavansa läheistä kylää tarjoamalla vaikkapa hotellin ravintoloiden ylijäämäelintarvikkeet kyläläisten käyttöön. Todellisuudessa tällä toimenpiteellä yritys saattaakin vain "ostaa itselleen oikeuden" esim. pumpata jätteet kyläläisten käyttämiin vesistöihin tai muulla tavoin sulkea silmät ihmisoikeuksia loukkaavalta kohtelulta paikallisia asukkaita kohtaan.

Näppärin tapa hankkia näennäinen eettisyysleima, on ostaa palvelulleen erilaisia sertifikaatteja tai laatumerkkejä. Tällä tavoin omasta palvelusta tai lomakohteesta tuotteistetaan yhdellä merkillä esim. ympäristöystävällinen, paikallisen väestön puolesta taisteleva, kestävää kehitystä tukeva tai luonnonmukainen. Sertifikaatilla kiinnitetään puolivalistuneiden asiakkaiden huomio pois jostain tuotetta koskevasta epäkohdasta. Puolivalistuneet matkailijat arvostavat näkyvää laatumerkkiä tai paikallisväestölle annettavaa näennäistä tukea, joka on arvoltaan murto-osan yhtiön alueella käärimistä tuotoista. Näihin merkkeihin ja tarinoihin uskomalla pyyhitään myös oma omatunto puhtaaksi matkailtaessa esim. maanjäristysten, köyhyyden ja kurjuuden nujertamissa maissa alueilla, jotka ovat paikallisilta ihmisiltä suljettuja. Puolivalistunut matkailija ei ole tarpeeksi valistunut tarkastellakseen todellisuutta, joka jää sertifikaattien ja näennäisten paikallisiin kohdistuvien tukitoimien ulkopuolelle.

Onneksi maailmassa alkaa olla pikkuhiljaa myös sellaisia pitkälle valistuneita matkailijoita, joita ei tällaisilla sertifikaateilla hämätä vaan he ottavat tarkoin selvää matkakohteensa kestävyydestä. Näissä matkailijoissa piilee jälleen kerran mahdollisuus myös suomalaisille, oikeasti kestävällä tavalla toimiville maaseutumatkailutoimijoille. Toimiminen kestävän kehityksen arvojen mukaan kaikilla yritystoiminnan osa-alueilla osoittaa asiantuntevaa kokonaisvaltaisen tuotteistamisen haltuunottoa. Näille palveluille on kysyntää nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa.

Tärkeimpiä elementtejä matkailupalveluissa on ruoka ja se on myös niin monesti esiin nostettu esimerkki kestävän tuotantotavan merkityksestä. Paikalliset elintarvikkeet ovat monesti matkailijoiden ruokalistalla ykkösenä lomakohteessa. Kuitenkin ennen ruokamatkailuelämyksen tuotteistamista kannattaa varmistaa, ettei tarjoamasi lähellä tuotettu, eettisesti positiivisen lähiruoka-leiman omaava elintarvike ole itse harrastanut kovin pitkää "ruokamatkaa" ennen keittiöösi päätymistä. Hyviä kestävän kehityksen esimerkkejä voi bongailla vaikka omasta pakastimesta.

Suomalainen ruoka tuo hyvinvointia ja matkailun sisältöjä

Suomalaista ruokaa on totuttu pitämään jotenkin ala-arvoisena eurooppalaisessa gastronomian kentässä. Eikä vähiten suomalaisten itsensä taholta.

Lähiruokakulttuuri on kuitenkin nostanut päätään viime vuosina Suomessa tuoden oivaa lisämaustetta matkailun saralle. Hyödyntämällä pohjoisia lajikkeitamme ja perinteikästä ammattitaitoa yöttömän yön tuotteiden jalostamisessa kulinaristisiksi elämyksiksi, luodaan matkailutuotteisiimme arvokasta kotimaista sisältöä.

Pikkuhiljaa pohjoisen luonnon tuotteet alkavat saada arvostusta myös kansainvälisesti, kunhan itse ensin tunnustamme niiden ylivoimaisuuden hyvinvoinnin tuottajana.

Elintarviketeollisuutta tulisikin hyödyntää paljon nykyistä laajemmin matkailun ja hyvinvoinnin tuotteistamisessa. Kuinka moni elintarvikeyritys pitää itseään matkailukohteena tai arvokkaana sisältönä ulkomaalaisen vierailulle Suomessa?

Yksi erittäin hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on Vääksyn Mylly Asikkalassa, joka on yksi harvoista suomalaisista pienmyllyistä. Mylly jauhaa jauhonsa lähituottajien raaka-aineista ja lähiruoan hyvinvointinäkökulma on tärkeä osa toimitusjohtaja Kari Savolan ideologiaa. Mylly on tuhansien vuosittaisten kävijöidensä myötä myös merkittävä matkailukohde Vääksyssä. Perinteinen elintarvikeyritys ei tuijota toimintaansa vain myllynä, vaan yhtälailla aktiivisena matkailu- ja hyvinvointiyrityksenä. Moni suomalainen matkailualan pienyritys voisi ottaa oppia Vääksyn Myllystä myös sosiaalisen median hyödyntämisessä markkinoinnissa!

Elintarviketeollisuus on suuri mahdollisuus etenkin maaseutumatkailun sisällöntuotannossa. Maatilat, myllyt, leipomot, pienpanimot ja näihin kaikkiin liittyvät historian ja perinteen merkitykset ovat mitä mainiointa sisältöä. Ja mikä parasta, elintarvikkeiden myötä suomalainen maaseutu voidaan tuoda trendikkäästi myös kaupunkilaiseen ravintolapöytään. Ajatus, joka kummallisella tavalla on ollut laajalti vieras aina tähän päivään asti. Edelleen se suomalainen vaihtoehto on torin grilli tai aseman baari, höystettynä paikallisilla juopoilla.