Turvallisuus osa tuotteistamista

Matkailuyrityksessä asiakkaan turvallisuus tulisi olla prioriteettilistalla kärjessä. Pienen maaseutumatkailuyrityken kohdalla resurssien ja henkilöstön ollessa monesti ääriniukkaa, korostuu turvallisuusasioiden suunnittelu erityisesti. Kuten kaikessa tuotteistamistyössä, asioiden etukäteen pohtiminen, toimintamallien vakioiminen ja erilaisten mahdollisten ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy ovat myös yrityksen turvallisuussuunnittelussa tärkeää.

Maaseutumatkailuyritysten kohdalla markkinointiin on monesti käytettävissä varsin vähän panoksia. Tällöin oman tekemisen, ja sen myötä syntyvän maineen ja asiakastyytyväisyyden tulee toimia markkinoinnin peruspilarina. Yksikin Laukaan siltaonnettumuuden tapainen moka, voi pahimmassa tapauksessa romuttaa koko yrityksen toiminnan. Tällaisia selkeästi heikon suunnittelun takia tapahtuvia onnettumuuksia ei saisi tapahtua yhtään. Kyse ei yleensä ole siitä, etteikö asioita voitaisi esim. taloudellisista syistä hoitaa kuntoon vaan puhtaasti siitä, ettei asioita ole mietitty loppuun saakka.

Osana kokonaisvaltaista tuotteistusprosessia, jossa kaikilta osin käydään läpi matkailutuotteiden sisällöt niin asiakkaan kuin tuotannonkin puolesta, tulisi olla selkeä ja strukturoitu työkalu turvallisuusasioiden huomioimiseen. Kuten tuotteistaminen kokonaisuudessaan, myös turvallisuusasioiden jatkuva suunnittelu ja kehittäminen tulisi olla yrityksen arjessa keskeinen elementti, eikä vain lain vaatiman "kirjallisen turvallisuussuunnitelman muodossa". Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmä on tuottanut tähän tarkoitukseen oivallisen Tunne Turvaa valmennuksen, joka tarjoaa erinomaiset eväät turvallisuusajattelun herättämiseen maaseutumatkailuyrityksissä.

Olemme kaikki valitettavan kiireisiä ja joskus jopa laiskoja hoitamaan asioita yhtään minimivelvoitetta syvällisemmin, mutta jos pohdimme tuotteistamista ja turvallisuutta yrityksen markkinointipanostuksena, voimme helpommin arvottaa tehdyn työn ja ehkä paneutua asiaan piirun verran tarkemmin.

Ajattele palvelusi paremmaksi!

Edistääkö hyvinvointimatkailu hyvinvointia?

Henkilön hyvinvointi on mitattavissa henkisin ja fyysisin mittarein. Hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävässä matkailussa pyritään parhaimmillaan vaikuttamaan molempiin ulottuvuuksiin positiivisesti. Keskeiset hyvinvointimatkailun elementit ovat kuitenkin mm. rentoutuminen, erilaiset hoidot ja ns. hemmottelu. Nämä asiat varmasti vaikuttavat matkailijan henkiseen hyvinvointiin positiivisesti ainakin hetkellisesti. Mutta miten on fyysisen hyvinvoinnin laita? Vaikuttaako rentouttava kylpyläloma positiivisesti ja pitkävaikutteisesti fyysiseen hyvinvointiin?

Jotta hyvinvointimatkailu vaikuttaisi kokonaisvaltaisesti yksilön hyvinvointiin, tulisi henkisen hyvinvointinäkökulman lisäksi nostaa enemmän keskiöön myös liikunnallisen aktiivisuuden rooli hyvän olon lähteenä. Terveysliikuntaguru Tommi Vasankari osuu oikeaan huomauttaessaan, että länsimaalainen hyvinvointihakuisuus ja henkisen hyvinvoinnin korostaminen ajaa ihmiset oikeasti voimaan huonommin.

Hyvinvointimatkojen suunnittelussa voisi tuotteistaa fyysisen hyvinvoinnin ja aidon terveysnäkökulman edistämisen huomattavasti nerokkaammin. Sen sijaan, että esim. hotellin kuntosalille johtaa rullaportaat, voisi tilat ja liikkumisen suunnitella "salakavalasti" terveyttä edistäviksi. Markkinoilla alkaa jo olla erilaisille terveydellisille kohderyhmille suunnattuja kuntoutuslomia, joissa hyötyliikunnan roolia voisi vahvemmin tuoda esiin esimerksi siten, ettei bussiryhmää tuotaisikaan aina suoraan hotellin oven eteen, vaan porukka voisi kävellä vaikka viimeiset 50 metriä. Matkan lopuksi voisi pitää yhteisen tietoiskun, jossa kerrottaisiin matkan aikana hyöytyliikunnan kautta saadut hyödyt terveyden edistämiseksi. Sopivaa herättelyä myös arjen toimintoja ajatellen!

Segmenttinä matkailun ei-asiakkaat

Matkailupiireissä segmentointi on monessa mielessä lapsen kengissä. Halutaan tarjota kaikille kaikkea, eikä sulkea asiakaspotentiaalista pois mitään kohderyhmää. Palvelujen tuotteistamattomuus aiheuttaa samalla sen, että vaikka kaikille mahdollisille asiakkaille yritetään tarjota palveluita asenteella "me tehdään mitä vain haluatte", ei todellisuudessa ole mitään myytävää. Yhtä lailla ei ole mitään konkreettista, mitä asiakas voisi ostaa. Segmentointi on ensimmäinen askel kohti tuotteistettuja, helpommin myytäviä palveluja. Kun valitaan tietty kohderyhmä, vaikkapa lapsettomat pariskunnat lapsiperheiden sijaan, pystytään jo huomattavasti helpommin rajaamaan tuotettavien palvelujen sisältöjä.

Monesti segmentoinnissa kuitenkin keskitytään pohtimaan, mitä asiakasryhmää nykyisten asiakkaiden piirissä haluttaisiin erityisesti palvella. Todennäköisesti näille kaikille mahdollisille asiakasryhmille, jotka käyttävät kyseisiä matkailupalveluita on ottajia sadoittain ellei tuhansittain maassamme. Sinisen meren strategian mukaan tulisi keskittyä niin sanottuihin ei-asiakkaisiin. Eli sellaisiin, jotka eivät syystä tai toisesta käytä vielä ollenkaan tarjoamiasi palveluita. Ei-asiakkaat voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:

1. Ensimmäisen kerroksen ei-asiakkaat ostavat silloin tällöin kyseisiä palveluja, mutta vain pakosta ja ovat valmiita hylkäämään palvelun heti kun sopiva korvaava palvelu löytyy.
2. Toisen kerroksen ei-asiakkaat tiedostavat, että kyseiset palvelut ovat vaihtoehto tyydyttää heidän tarpeensa, mutta katsovat silti etteivät ne korvaa esim. etelän rantalomaa.
3. Kolmannen kerroksen ei-asiakkaat eivät ole koskaan edes harkinneet käyttävänsä kyseisen sektorin palveluita.

Ei-asiakkaiden eri ryhmien sisällä löytyy kyseisiä henkilöitä yhdistäviä tekijoitä, jotka ovat syynä siihen, etteivät he käytä kyseisiä palveluita. Eli esim. "en käytä maaseutumatkailupalveluita, koska haluan matkallani käydä tanssimassa, eikä maaseudulla ole sopivia tanssipaikkoja tarjolla". Monesti ei-asiakkaiden syyt olla käyttämättä palveluita saattavat olla jopa paikkaansa pitämättömiä ennakkoluuloja, tällöin tilannetta voi korjata oikeanlaisella viestinnällä. Kartoittamalla ei-asiakkaiden syitä palvelujen käyttämättömyyteen, on mahdollisuus kehittää tarpeiden mukaisia palveluita sellaisille uusille asiakasryhmille, joiden huomiosta ei ole vielä suurta kilpailua. Näin saavutetaan huimaa kilpailuetua täysin uusien asiakkaiden markkinoilla.

Pitäisikö maaseutumatkailuyrityksen tietää mitä eroa on tuotekehityksellä, tuotteistamisella ja palvelumuotoilulla?

Kuten niin monessa kirjoituksessa on todettu, tuotteistaminen on tällä hetkellä trendisana, jolla asiayhteydestä riippuen pyritään vaihtelevasti selittämään lähes kaikkea liiketoiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen liittyvää. Toisaalla vauhkotaan tuotteistamisen perään yrityksen elinehtona ja toisaalla viitataan kintaalla moiselle hömpötykselle.

Pakkaa hämmentää samanaikainen hypetys lähes raamatullisin sanakääntein ylistetystä uudesta trenditermistä, palvelumuotoilusta. Saati sitten kun joku täysin tietämätön sotkee vielä tuotekehityksenkin samaan soppaan. Mistäpä siinä tavan maaseutumatkailuyrittäjä tietää tulisiko hänen harrastaa palveluidensa kehittämisessä tuotekehitystä, tuotteistamista vai jopa palvelumuotoilua kun muutkin yrityksen strategiset koukerot menevät yli ymmärryksen.

Suunnitemallinen palvelujen kehittäminen pitääkin sisällään kaikki kolme edellä mainittua vaihetta.

Tuotekehitys on ennen kaikkea tuotteiden ideointia silloin, kun tuotetta ei ole vielä olemassa. Siihen liittyy keskeisesti markkinatilanteen ja asiakaspotentiaalin haistelu sekä tuotteen teknisten toteutusmahdollisuuksien tarkastelu. Tuotekehitys on tuotteen alkuvaiheen rakentamista lähtien liikkeelle nollasta.

Tuotteistaminen sen sijaan keskittyy jo pidemmälle suunnitellun tuotteen liiketoiminnallistamisvaiheeseen. Tällöin kehitetään tuoteaihiota tai jo markkinoilla olevaa tuotetta vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla valitun kohderyhmän tarpeita ja toimimaan yrityksen kannalta mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti. Niinpä jos tuotekehityksestä tavataan puhua tuotteen rakentamisena, tuotteistaminen on enemmänkin tuotteen purkamista osiin ja sen tarkastelua pala kerrallaan.

Palvelumuotoilu jatkaa tuotteistamisen luomaa polkua ottamalla haltuun palasiksi puretun tuotteen osat, muokkaamalla niitä ennen kaikkea visuaalisesti ja konkretisoimalla abstraktia ja aineetonta osaa tuotteessa. Palvelumuotoilun keinoin haetaan ratkaisua todelliseen asiakastarpeeseen myös osallistamalla asiakas suunnitteluprosessiin. Palvelumuotoiluvaiheessa tuotteen kehittämisessä on tyypillistä myös kokeileva ote ja tuotteen testaus jo raakilevaihessa valitulla kohderyhmällä. Lopputulemana palvelumuotoilun avulla tuotteen elementit liimataan jälleen yhteen tiiviiksi kokonaisvaltaiseksi paketiksi, joka on valmiina valloittamaan valitut markkinat.

Vastaus otsikon kysymykseen: kyllä pitäisi! Näiden kolmen kehittämisportaan muodostaman jatkumon haltuunotto takaa yrittäjälle kuin yrittäjälle äärimmäisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan omien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Samalla vältetään ajautumasta päin puuta pujottelemalla naapuria ketterämmin palvelujen kehittämisen viidakossa. Kuten muistetaan, kyse ei ole kuitenkaan kuin hihojen käärimisestä.

Asiakaspalvelu on edustustehtävä

Monestiko olet suomalaisen palveluammattilaisen kohdatessasi miettinyt, että kaveri tarvitsisi vähän sparrausta niin ulkoisen olemuksensa, käytöksensä kuin yleisen asenteenkin osalta. Ongelma kärjistyy tietenkin jälleen kerran pienissä yrityksissä, joissa asiakaspalvelu hoidetaan monesti "välttämättömänä pahana" muiden tärkeämpien tehtävien lomassa. Tällöin hyvin tyypillisesti "asiakaspalvelija" pukeutuu esim. verkkareihin ja nuhjuiseen college-paitaan, koska verstaan puolella ne ovat mukava työasu. Suuremmissa yrityksissä asiakaspalvelun merkitys toki on ymmärretty, ja sen tuotteistamiseen panostettu. Siltikin monissa kohdin olisi parantamisen varaa, varsinkin yksittäisten palveluhenkilöiden olemuksessa.

Asiakaspalvelijan olemus viestii parhaimmillaan yrityksesi edistyksellisyydestä ja pahimmillaan palvelusi täydellisestä jälkeenjääneisyydestä ja tuotteistamattomuudesta.

Palvelun taso ja palvelijan henkilökohtainen ulkoinen olemus ja asiakaspalvelun laatu kumpuaa hyvin pitkälti palvelijan itsetunnosta. Jos työntekijä tuntee olevansa sinut itsensä, työnsä ja palvelutilanteen kanssa ja luottaa siihen että hän osaa käyttäytyä tilanteeseen sopivalla tavalla, tulee palvelusta paljon luontevampaa. Erittäin tärkeä pointti on myös se, että palvelija tuntee ja tiedostaa näyttävänsä hyvältä omassa roolissaan. Itsetunto lähtee pienistä asioista ja on olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Huonon itsetunnon omaava henkilö ei voi hyvin palveluammatissa vaan pakoilee asiakkaita tiskin taakse. Suora vaikutus asiakaspalvelun tasoon on miinusmerkkinen.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että asiakaspalvelijoiden tulisi olla supermalleja ja "misterfinlandeja" vaan työnantajan puolelta se tarkoittaa satsaamista henkilökunnan henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseen. Esimerkiksi pienillä satsauksilla henkilökunnan tyylikoulutukseen, voi pienikin yritys saada suuria tuloksia asiakastyytyväisyydessä. Markkinoilla on tähän tarkoitukseen hyviä tyylikouluja. Henkilökunnan tyylikoulutus ja työntekijöiden tyylitietoisuuden kasvattaminen on myös olennainen osa työhyvinvointia ja työssä viihtymistä.


Tavoitteena on nostaa henkilökunnassa esiin jokaisen omat hyvät puolet, kouluttaa heitä tyylillisesti omista lähtökohdistaan sekä rohkaista ja opastaa heitä oikeanlaiseen käytökseen asiakaspalvelijana. Tämä yhdistettynä asiakaspalvelun yhteisiin pelisääntöihin ja standardoituun palvelumalliin takaa kaikille asiakkaille paremman ja tasalaatuisemman palvelukokemuksen.

Ammatillinen höpsöys rulettaa!

On hyvin tunnistettu ilmiö, että saatettaessa erilaisen taustan omaavia ihmisiä saman ongelman äärelle, syntyy innovatiivisia ratkaisuja. Liiketoiminnan kehittämisessä tulisi aina katsella omaa toimialaa pidemmälle, ja etsiä tietoisesti outoja juttuja lisättäväksi omaan toimintaan. Matkailualan yrityksen nerokas kumppanuus saattaa syntyä vaikka metallipajan kanssa. Samalla tavoin oman toimialan lainalaisuuksia tulisi pystyä tarkastelemaan täysin uusin, tai muilta toimialoilta omaksutuin tavoin. Näin voidaan esimerkiksi palveluyrityksessä hyödyntää soveltuvin osin tuotannollisen yrityksen ajatusmalleja ja tehostaa omaa toimintaa.

Yrityksen kansainvälistyessä haetaan usein liiketoiminnan kasvua ulkomailta. Yhtälailla suoran rahallisen hyödyn ja myynnin kasvun lisäämisen rinnalla arvokasta lisäarvoa yrityksen toimintaan ja palvelujen tuotteistamiseen saatta tupsahtaa ulkomaalaisen, toisesta kulttuurista tulevan kumppanin omituisuuden mukana.

Erilaisista kulttuureista peräisin olevat henkilöt näyttäyvät meille usein outoina, täysin ihmeellisiä käytösnormeja tai ajatusmalleja edustavina höpsöinä. Tämä "höpsöys" saattaa olla äärimmäisen arvokasta yrityksen kaavoihin kangistuneiden tuotteiden ja palvelujen ideoinnissa ja tuotteistamisessa. Mitä erilaisempia yhteisömme jäsenet ovat niin etniseltä, ammatilliselta kuin koulutukselliselta kantilta katsottuna, sitä monipuolisempia ja oivaltavampia ideoita mietinnöissä todennäköisesti pinnistetään.

Höpsöys, pöllöt ideat ja älyttömät toimintamallit saattavat oikein yhdisteltynä rohkean kokeiluhenkisyyden kanssa muodostaa arvokkaita ideoita. Älä siis tuomitse naapurin outoutta, se voi rykäistä sinulle rahaa!

Karsi tai kärsi

"Me tehään iha mitä v***** vaan".
- Näin ilmaisee innovatiivisuuttaan eräs suomalainen iskelmätähti. Ei ole lainkaan tavatonta kuulla matkailuyrittäjän suusta lähes samaan asuun puetun kuvauksen omasta palvelurepertuaaristaan.

Eikö äkkiseltään luulisikin, että on tavoiteltavaa pystyä täyttämään asiakkaan kaikki toiveet?

Jos asiaa tarkastelee syvemmin huomaa, että tämä ei ole hyvä asiakkaan, eikä varsinkaan yrityksen liiketoiminnan kannalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että asiakas on yksinkertainen.

Asiakas ei tiedä mitä hän haluaa. Niinpä yrittäjän on osattava kertoa asiakkaalle mitä tämä luulee haluavansa. Kuten jo tiedämme, tämä onnistuu parhaiten paketoimalla asiakkaalle valmiiksi helposti ostettavat vaihtoehdot, joista hän pystyy valitsemaan mieleisensä.

Tuotteistamisen perusasioita on palvelujen rajaaminen tiettyyn valikoimaan. Yleensä tämä edellyttää rankkaa karsimista. Valitse tarkkaan oman kohderyhmäsi kannalta kiinnostavat palvelut ja paketoi niistä 6-7 kokonaisuutta. Unohda kaikki muut.

Asiakas asettuu mielellään tarjoaamaasi palvelujen lokeroon ja löytää sieltä mieleisensä vaihtoehdon. Mikäli ei löydä, hän ei ole sinun formaattiisi sopiva asiakas laisinkaan.

Huoltoasema kylän ykkösnähtävyys?

On jo pitkään ollut tiedossa, että maaseutupitäjät eivät pysty houkuttelemaan matkailijoita samaan tahtiin kuin kylien kupeisiin valtaväylien varsiin nousseet ABC-myymälät. "Apsit" keräävät ympärilleen paljon muuta kaupan ja matkailun yritystoimintaa, ja ovatkin muodostaneet pikkukuntien keskustojen ulkopuolelle uusia matkailu- ja asiointikeskittymiä.

Aivan uudelle tasolle asian on vienyt Kiikoisten kunta, joka on julistanut ABC-asemansa kunnan ykkösnähtävyydeksi! ABC-asemahan on varsin uniikki nähtävyys, onhan niitä Suomessa tällä hetkellä vaivaiset 107 kappaletta.

On totta, että monissa pitäjissä liikenneasemat varmasti ovat kävijämääriltään "matkailukohteiden" ykkösiä. Mutta kun ABC-asema nimetään kunnan ykkösnähtävyydeksi, täytyisi tosissaan alkaa miettiä olisiko nyt viimein maaseutukylissä herättävä kirkonkylien elävöittämiseen?

ABC-aseman suosio toimii hyvin ohikulkijan pysäyttäjänä ja porttina paikkakunnan muihin kohteisiin. Lounaalle poikennut asiakas täytyy huokutella vierailemaan samalla myös kylän muissa kohteissa. Historia, perinteet, paikalliset arvot ja syvemmät merkitykset ovat tuotteistettavissa (ja markkinoitavissa) tarinoiden, tavaroiden, tapahtumien ja palveluiden muodossa pikkukylien uusiksi menestyksen tukipilareiksi.

Asiakas on yksinkertainen

Tuotteistettaessa palveluita, on ensimmäiseksi opittava yksinkertaistamisen jalo taito. Tosiseikka on nimittäin se, että asiakas on tuotetta ja palvelua valitessaan huomattavan yksinkertainen. Vaihtoehtoja ei saa olla liikaa, asiakas menee helposti ymmälleen.

Parasta on tarjota tasan yksi vaihtoehto, joka sisältää juuri valitsemallesi kohderyhmälle merkityksellisen lisäarvon suhteessa kilpaileviin tuotteisiin.

Markkinointi lipsahtaa helposti monimutkaisuuden puolelle. Tekniset yksityiskohdat, joita me suomalaiset omassa markkinoinnissa rakastamme, eivät asiakasta kiinnosta. Asiakas haluaa kuulla ja nähdä vain sen mikä on tuotteessa lopullinen lisäarvo ja ennen kaikkea, mikä tuotteen kuluttamisessa on helppoa.

Niinpä tuotteistamisen yksi perusajatuksista on oman "palvelumassan" purkaminen osiin, jolloin on helpompi poimia omasta palvelupaletista ne elementit, jotka oikeasti ovat myynnin ytimiä. Nämä monesti äärimmäisen pienet ydinasiat oikealla tavalla "isosti" tuotteistettuna ovat yrityksesi jalokiviä ja kunigastuotteita.

Kylpylä vai Spa? Ihan sama jos juttu puuttuu...

Kylpylästä on muodostunut suomalaisen maaseutumatkailun keskeinen elementti. Joka niemeen ja notkoon rakennetaan tai suunnitellaan kylpylää. Matkailualue ei ole käytännössä mitään, jos sieltä puuttuu kylpylä. Tämä on perusteltua, sillä on huomattu, että esim. venäläisasiakkaat tykkäävät siitä, että kylpylä löytyy.

Ongelma Suomen kylpylöissä on se, että ne ovat kaikki samanlaisia. Juuri mistään ei löydy erilailla toteutettua tai edes kunnollisesti tietyn teeman ympärille rakennettua kylpylää. Kylpylän kutsuminen Spa:ksi ei muuta asiaa. 

Taas kerran tarvittaisiin ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta rakentaa hyvinvointimatkailutuotteita, jotka on mietitty vastaamaan erikoisempien intressiryhmien tarpeita ja rakennettu tiukasti tiettyä teemaa noudattavaksi kokonaisuudeksi. Ruotsissa ollaan tässäkin asiassa jälleen oltu jo aikaa sitten edellä.

Eikä teemaa tarvitse hakea kaukoidästä tai mistään muualtakaan. Suomalainen luonto, ruoka, perinteet ja historia tarjoavat kylliksi rikkauksia. Miten olisi Kalevala-Spa?

Kylpylää kehitettäessä täytyy muistaa, että hyvinvointi on tunnetila joka koetaan monin eri tavoin. Matkailuyrityksen tehtävä on mahdollistaa hyvinvointikokemus ja se vaatii hyvinvointipalvelun fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Hyvinvointituotteen kokonaisvaltainen tarkastelu pelkän kylpyläosaston rakentamisen sijaan on siis ensiarvoisen tärkeää.

Päijännettä kraanasta pulloon ja tarinaa höysteeksi

Seth Godin on kirjoittanut erinomaisen kirjan: Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita. Kirjassa pureudutaan erittäin havainnollisesti tarinoiden voimaan markkinoinnin aseena.

Godinin mukaan tarina muuttaa kuluttajan tapaa kokea tuote tai palvelu ja tarinan aitous määrää kertooko kuluttaja tarinan myös muille ihmisille.

Kohtasin suomalaisen tuotteen, NORD-pulloveden jonka tarina on vähintäänkin kiehtova ja kirvoitti minut kertomaan tarinasta ja tuotteesta eteenpäin.

Ensiluokkainen NORD on peräisin Päijänteestä. Se virtaa maailman pisimmässä kalliotunnelissa ja saapuu pullottamolle puhdistettuna, kristallinkirkkaana ja jäisen raikkaana.

The premium water NORD comes from Lake Päijänne. Piped through the longest bedrock tunnel in the world the water is purified, crystal clear and icy fresh as it arrives at the bottling plant.

Suomennettunahan etiketin tarina kertoo, että Nord on helsinkiläistä kraanavettä pullotettuna. Tarinassa on parasta, että se ei periaatteessa valehtele pätkääkään. Mitä nyt antaa ehkä ymmärtää, että vesi puhdistuisi jäänraikkaaksi juurikin matkallaan Päijänne-tunnelissa pääkaupungin kraanoihin.

Päijänteen vesihän on oikeasti juotavan hyvää ja se tulisikin tuotteistaa niin ensiluokkaisena juomavetenä, kuin virkistystuotteena ja -palveluna. Tuotteen päämarkkina-alueella Saudi-Arabiassa se on varmasti kirjaimellisesti mukiin menevää suomalaisittain ns. perusraanavetenäkin.

Voisiko vientiin menevien Nord-pullojen kylkeen liimata matkailumainoksen: Piditkö Nord-vedestä? Haluaisitko uida tässä kristallinkirkkaassa ja jäisen raikkaassa vedessä? Tule Päijänteelle!

Ruotsalaiset osaavat tuotteistaa jäteveden virkistyspalveluksi

Tämän blogin jätevesiaiheiset kirjoitukset jatkuvat ruotsalaisia ylistävällä puheenvuorolla. Vaikka Suomi onkin maailman paras maa, niin länsinaapurissa kaikki on tunnetusti fiksumpaa. Niinpä siellä yhdyskuntajätteestäkin voidaan ideoida varsin toimivia juttuja. Tukholman läheisyydestä nimittäin löytyy kaksi innovatiivista kuntaa: Tyresö ja Nynäshamn. Näistä jälkimmäinen on jopa älynnyt tämän tyyppisen ympäristöinnovoinnin imagomerkityksen ja markkinoi itseään ilmaisulla "Ekokommun".

Molemmissa kunnissa on tuotteistettu paikallinen jätevedenpuhdistamo virkistysalueeksi. Jäteveden johdattaminen kosteikkotyyppisen vesistöalueen läpi vähentää veden kiintoaineiden ja ravinteiden määrää, jolloin vesistöt kuormittuvat vähemmän.

Syystä että tämän tyyppiselle vesistöalueelle jämähtää huomattava määrä jätevesissä kulkeutuvista ravinteista, ovat nämä alueet kasvillisuudeltaan varsin reheviä ja soveltuvat luonnon tarkkailuun ja virkistäytymiseen verrattoman hyvin.

Näin ollen kosteikon perustaminen ja sen tuotteistaminen virkistyskäyttöön lyö jopa kolme kärpästä samalla iskulla. Samalla kun vesistöihimme laskevat jätevedet puhdistuvat luonnollisella menetelmällä saavat matkailijat ja paikalliset asukkaat nauttia rehevästä virkistäytymisympäristössä, jossa ei siis todellakaan ole minkäänlaisia hajuhaittoja. Kolmantena urbaanin ympäristön laitamille rakennetut kosteikot tarjoavat mahtavan ympäristön koululaisille tutustua luontoon ja oppia myös ympäristönsuojelusta. Ruotsin mallia siis kopioimaan tänne Suomeenkin!

Negatiivisia elämyksiä

Nykyään vessassa käyminenkin tulisi olla erityinen elämys. Ei riitä, että homma vaan toimii hyvin vaan kokemuksen tulisi olla pysäyttävä. Matkailupalveluilta odotetaan toinen toistaan hätkähdyttävämpiä elämyksiä. Ihmiset matkustelevat paljon ja ovat kokeneet niin sanotut peruselämykset huvipuistojen vatkaimista nokipannukahveihin.

Kun mikään perinteinen ei enää riitä, täytyy keksiä jotain muuta. Uutta trendiä edustavat negatiiviset elämykset. Venäläiset rikkaat haluavat kokea miltä tuntuu elää köyhänä. Eurooppalaiset haluava mennä ravintolaan, jossa on tarkoituksella törkeän huono palvelu ja hirveä ruoka.

Helsingin uusin matkailuavaus on viemärimatkailu. Tutustuminen viemäritunneleihin on kaikessa negatiivisuudessaan varmasti monella tavalla pysäyttävä elämys. Viemärivierailun jälkeen tuntee varmasti olevansa uudistunut ja oppineensa jotain uutta. Kenties kokemuksen siivittämänä äityy jopa säästämään vettä tai katsomaan tarkemmin mitä vessanpöntöstä vetää alas.

Yksi ehkä kaikkien aikojen nerokkaimmista ideoista negatiivisen kokemuksen tarjoavasta palvelusta on Lapinlahden lintujen aikanaan lanseeraama Vittuilupuhelin. Tämän tyyppisillä elämyspalveluilla on hyvin tuotettuna ja tuotteistettuna varmasti kysyntää tulevaisuuden yltäkylläisyyden maailmassa.

Kuva: Stuck in Customs'

Mämmistäkin tuli matkailuvaltti?

Tuore raportointi kertoo, että suomalainen Pääsiäinen noteerattiin nyt ulkomaillakin. Lomalaitumen presidentti Kimmo Aalto kertoo pääsiäisen vetävän nyt myös ulkomaalaisia turisteja.

Mämmiturismin voittajia ovat eritoten maaseutumatkailuyritykset. Tänä keväänä pääsiäissesongin vahvuudet nousivat eritoten perinteiden kautta esiin. Matkailijat hakevat esimerkiksi Pohjanmaan pääsiäisvalkeisiin ja Pohjois-Karjalan ortodoksisuuteen liittyviä pääsiäisperinteitä.

Pääsiäisen noustessa trendikkääksi myös ulkomailla, nousee mahdollisuudet pilviin myös perinteisten suomalaisten pääsiäisruokien osalta. Pian italialaiset vetävät mämmiä kieli pitkällä. Laitilan wirvoitusjuomatehdas haistoi mämmin valtavan potentiaalin ja lanseerasi pääsiäisen alla Mämmioluensa. Ja kuinkas kävikään?

Jälleen loistava esimerkki tuotteistamisen mahdollisuuksista liittyen suomalaisiin hulluuksiin!

Elävöittäminen maaseutumatkailun tuotteistamisessa, osa 1

Kuva esittää suomalaista hiekkatietä. Näitä samanlaisia hiekkateitä kulkee tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä pitkin Suomen metsiä. Kuva on otettu vuonna 2006 ja sen esittämä maisema ei kerro kuvan perusteella mitään ihmeellistä.

Sen sijaan, jos kuva olisi otettu samasta paikasta alkuvuodesta 1940, sen välittämä tunnelma olisi kenties toisenlainen. Kuva on Raatteentieltä.

Syvemmät merkitykset esiin

Matkakohteen elävöittäminen (eng. interpretation) tarkoittaa luonnon, kulttuurin ja historian arvojen selittämistä niin, että kohteeseen liittyvät syvemmät merkitykset avautuvat kuulijalle.

Maaseutumatkailun valtteja ovat puhdas luonto ja ympäristö, metsät ja vesistöt, hiljaisuus ja rauha. Jos katsotaan lähes minkä tahansa suomalaisen matkakohteen, jopa Helsingin matkailuvaltteja, perustuvat ne lähes aina näihin samoihin arvoihin. Miten sitten erottua tässä massassa edukseen?

Yksinkertainen työkalu erottumiseen on elävöittäminen.

Elävöittämisen kautta viestitään merkityksellisiä asioita liittyen kohteisiin, ihmisiin ja asioihin. Elävöittäminen antaa asiakkaalle syvemmän näkemyksen asian erityisyyteen ja siihen, miksi kyseinen kohde on arvokas.

Elävöittämisen kautta voidaan samalla opettaa asiakkaalle jotain uutta ja ihmeellistä, joka liittyy elävöitettävään kohteeseen tai ilmiöön. Yksi elävöittämisen alkuperäisistä tarkoituksista on ollut luonnonsuojelullinen. Elävöittämisen kautta on opetettu matkailijoita ymmärtämään esimerkiksi kansallispuistojen luonnonsuojelullista arvoa ja opastettu käyttäytymään puistossa luontoa kunnioittavasti.

Tehokas tapa viestiä

Informaation välittäminen matkailijalle on tehokkaampaa, kun se elävöittämisen keinoin linkitetään johonkin henkilön aikaisemmin tuntemaan asiaan tai vedotaan hänen tunteisiinsa. Pelkkä kielto vaikkapa roskaamisesta ei ole niinkään tehokas, kun konkreettisesti kuvailtu seuraus, jota roskien heittäminen luontoon aiheuttaa esimerkiksi eläimille.

Matkailun tuotteistamisessa täytyy muistaa, että matkailija hakee matkaltaan aina viihdyttävyyttä, mutta hän haluaa myös kokea ja oppia uutta. Elävöittäminen on työkalu, joka muokkaa matkailijaa kiinnostavan tiedon, esimerkiksi kohteen historian kiinnostavaan muotoon.

Matkailijaa kiinnostaa kohteen fyysisen muodon ja kohteessa tapahtuvan toiminnan lisäksi kohteen symbolinen, eli merkityksellinen ulottuvuus. Merkityksellinen tieto luo kohteen eläväksi. Informaatio on raakamateriaalia, elävöittäminen tekee siitä viihdyttävän tuotteen.

Lisää elävöittämisen sielunmaisemasta ja elävöittämistekniikoista artikkelisarjan seuraavissa osissa!