Mistä hyvä slogan matkakohteelle?

Matkailumarkkinoijaa mietityttää monesti, että mistä ihmeestä sitä keksisi sopivan iskulauseen oman kohteen markkinointiin?

Niinkuin matkailussa yleensäkin, kannattaa markkinoinnissakin pitäytyä aidoissa ja alkuperäisissä asioissa. Kun tuotteistamme oman alueemme matkailua, mietimme tuotteidemme sisältöä ja esiintuontia alueellisten vahvuuksiemme kautta.

Mitkä ovat ne fyysiset vahvuudet, jotka tekevät kohteestamme erityisen?

Mikä on se erityinen mahdollisuus, jonka asiakkaamme pääsevät juuri meidän kohteessamme kokemaan, mutta eivät juurikaan muualla, ainakaan yhtä mieleenpainuvasti?

Onko historiassamme tai perinteissämme jotain sellaista, jolla on syvempi merkitys, joka voisi jo markkinoinnin kautta herättää potentiaalisissa asiakkaissamme mielikuvia merkityksellisestä paikasta?

Sopivalla tavalla humoristinen slogan jää varmasti mieleen. Kun iskulauseeseen saa vielä kätkettyä kaksimielisen viestin, on menestys taattu. Nykypäivänä, jolloin viestinnässä ei tarvitse miettiä siveellisyyksiä tai soveliaisuuksia, voi surutta hyödyntää ihmisten irvokastakin mielikuvitusta.

Kaikkein tärkeintä iskulauseessa on, että se laittaa ajattelemaan ja herättää tunteita. Näin asiakas saadaan sidottua yhdellä lauseella paikan henkeen jo ennen kohteeseen saapumistaan. Voimakas, etukäteen saatu mielikuva kun tuppaa aina vahvistumaan vierailun myötä.

Miksi auringonlaskua pitäisi tulla juuri Suomeen katsomaan?

    
Kokonaisvaltainen tuotteistaminen matkailussa rakentuu usean tuotteistamisnäkökulman varaan. Yksi näkökulma on verkostomainen tuotekehitys, jonka kautta käsitellään verkostoitumisen tasoa matkailuyrittäjien välillä ja niin ikään toimialarajoja ylittävää yhteistyötä tuotetasolla.
   
Kokonaisvaltaisen tuotteistamisen osa 2. on tarkastella tuotteistamista matkailutuotteen ulottuvuuksien kautta. Suomalainen matkailubisnes on perinteisesti kuvitellut saavansa tuottoa tarjoamalla asiakkaille järvimaisemia ja auringonlaskuja. Me suomalaiset olemme itse niin kiintyneitä luontomme fyysisiin resursseihin, että olemme kuvitelleet maiseman tuijottamisen riittävän myös asiakkaidemme viihdyttämiseen.
  
Istuako vai tuijottaa?   

Kuitenkin matkakohteeseen liittyvät fyysiset resurssit, kuten luonto ja maisema ovat vain 1/3 siitä kokonaisuudesta, jonka asiakkaamme haluavat matkallaan kokea. Matkailutuote pitää sisällään myös toiminnallisen ulottuvuuden, eli asiakkaan aktivoimisen. Jostain syystä passiivinen sightseeing-malli on suomalaisessa sielunmaisemassa sitä ominta turismia. Juuret kaiketi juontavat suomalaisten omimpaan matkailumuotoon, seuramatkoihin, joissa bussilla viiletetään kohteesta toiseen kuvaamaan itseään nähtävyyksien äärellä.

Pinnan alta kaivetaan syvempi kokemus

Oikea matkailutuote sisältää lisäksi symbolisia arvoja, jotka kertovat matkailijalle kohteeseen liittyviä syvempiä merkityksiä, jotka tyypillisesti ovat enemmän tai vähemmän näkymättömiä ja jäävät matkailijalta piiloon ilman oikeanlaista esilletuontia, eli elävöittämistä. Symbolinen ulottuvuus voi kertoa esimerkiksi tarinoita kohteen historiasta tai muista merkityksellisistä asioista, jotka sitovat kävijän voimakkaammin kohteeseen ja jättävät hänelle syvemmän kokemuksen.

Kokonaisvaltaisesti tuotteistettu matkailupalvelu pitää sisällään kaikki kolme edellä mainittua ulottuvuutta:

1) Fyysinen ulottuvuus
2) Toiminnallinen ulottuvuus
3) Symbolinen ulottuvuus

Tasapainoinen tuote pitää sisällään sopivan määrän kutakin. Samoin markkinointi(mieli-)kuvissa tulisi huolehtia kaikkien kolmen ulottuvuuden näkyvyys, näin asiakas saa jo ostopäätöstä tehdessään kohteesta ja palvelusta kokonaisvaltaisen kuvan, eikä hänen tarvitse yrittää itse keksiä miksi matkaesitteen esittämää auringonlaskua pitäisi tulla juuri Suomeen katsomaan.


Lue myös: Elävöittäminen maaseutumatkailun tuotteistamisessa