Edistääkö hyvinvointimatkailu hyvinvointia?

Henkilön hyvinvointi on mitattavissa henkisin ja fyysisin mittarein. Hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävässä matkailussa pyritään parhaimmillaan vaikuttamaan molempiin ulottuvuuksiin positiivisesti. Keskeiset hyvinvointimatkailun elementit ovat kuitenkin mm. rentoutuminen, erilaiset hoidot ja ns. hemmottelu. Nämä asiat varmasti vaikuttavat matkailijan henkiseen hyvinvointiin positiivisesti ainakin hetkellisesti. Mutta miten on fyysisen hyvinvoinnin laita? Vaikuttaako rentouttava kylpyläloma positiivisesti ja pitkävaikutteisesti fyysiseen hyvinvointiin?

Jotta hyvinvointimatkailu vaikuttaisi kokonaisvaltaisesti yksilön hyvinvointiin, tulisi henkisen hyvinvointinäkökulman lisäksi nostaa enemmän keskiöön myös liikunnallisen aktiivisuuden rooli hyvän olon lähteenä. Terveysliikuntaguru Tommi Vasankari osuu oikeaan huomauttaessaan, että länsimaalainen hyvinvointihakuisuus ja henkisen hyvinvoinnin korostaminen ajaa ihmiset oikeasti voimaan huonommin.

Hyvinvointimatkojen suunnittelussa voisi tuotteistaa fyysisen hyvinvoinnin ja aidon terveysnäkökulman edistämisen huomattavasti nerokkaammin. Sen sijaan, että esim. hotellin kuntosalille johtaa rullaportaat, voisi tilat ja liikkumisen suunnitella "salakavalasti" terveyttä edistäviksi. Markkinoilla alkaa jo olla erilaisille terveydellisille kohderyhmille suunnattuja kuntoutuslomia, joissa hyötyliikunnan roolia voisi vahvemmin tuoda esiin esimerksi siten, ettei bussiryhmää tuotaisikaan aina suoraan hotellin oven eteen, vaan porukka voisi kävellä vaikka viimeiset 50 metriä. Matkan lopuksi voisi pitää yhteisen tietoiskun, jossa kerrottaisiin matkan aikana hyöytyliikunnan kautta saadut hyödyt terveyden edistämiseksi. Sopivaa herättelyä myös arjen toimintoja ajatellen!

Kuinka hyötyä kasvavasta terveysmatkailusta?

Terveysmatkailupalvelujen kysyntä Venäjältä on voimakkaassa kasvussa ja asiakkaita olisi tulossa paljon enemmän kuin nykyisillä järjestelmillä pystytään ottamaan. Monilla sektoreilla yksityiset terveyspalvelujen tuottajat panostavat nyt palvelutarjoomansa kehittämiseen silmällä pitäen juuri venäläisten asiakkaiden liikkeitä. Joillain alueilla julkisetkin toimijat ovat jo heränneet kasvavaan asiakaspotentiaaliin ja nähneet siinä jopa mahdollisuuden hankkia lisätuloja riutuvan kuntatalouden tueksi. Ponnistuksia tukemaan on synnytetty myös kaksi suomalaisia terveyspalveluja markkinoivaa portaalia asiakkaiden ohjaamiseksi: FinlandCare ja Healthcare Finland.

Miten maaseutumatkailuyritykset voisivat hyötyä tästä kasvavasta terveys- tai oikeammin "sairausmatkailuhypestä"?

Venäläiset matkailijat hakevat toimivia terveyspalveluita ja ovat valmiita maksamaan niistä, kunhan laatutaso on taattu. Tärkeä pointti on kokonaisvaltainen palvelu. Asiakkaan tullessa esimerkiksi lonkkaleikkaukseen, hän haluaa saada samassa paketissa myös leikkaukseen valmistavat, sekä kuntouttavat hoidot. Ja ennen kaikkea siistissä ja miellyttävässä ympäristössä. Suomen maaseutumaisissa ympäristöissä on paljon nykyään vailla käyttöä olevia entisiä sairaalarakennuksia. Näistä rakennuksista voi parhaimmillaan kehittää monipuolisia lääkäri- ja kuntoutuskeskuksia hotelleineen ja oheispalveluineen venäläisen asiakkaan kokonaisvaltaiseksi palvelemiseksi. Parhaassa tapauksessa rakennuksiin liittyviin alkuinvestointeihin löytyy jopa yhteistyökumppani asiakaskentältä ja palvelutoiminnan osalta tällaisen kokonaisuuden rakentaminen onnistuu näppärimmin, kuinkas muuten, kuin pienten toimijoiden verkostomaisella toiminnalla.

Eli maaseudulle on hyvin mahdollista rakentaa toimivia terveysmatkailukeskittymiä lääkäri-, fysioterapia-, hyvinvointi-, matkailu-, ym. -yrittäjien yhteispelillä.

Jos jätetään ns. "kovat lääketieteen osaajat" maaseutumatkailun ulkopuolelle, voi matkailuyrittäjä hyötyä kumppanuudesta tarjoamalla "kevyempiä" esim. kylpylätyyppisiä hyvinvointipalveluja lääketieteellisten palvelujen ja kuntoutuksen tueksi. Lisäksi venäläisen asiakkaan ollessa kyseessä, hoidettavan henkilön mukana matkustaa usein koko perhe tai isompikin osa sukua, jolloin oheispalvelujen kysyntä nousee merkittävästi. Tähän saumaan maaseutumatkailuyrittäjän kannattaa isekä, ja lähteä rakentamaan kumppanuuksia isompien terveystoimijoiden kanssa.

Kylpylä vai Spa? Ihan sama jos juttu puuttuu...

Kylpylästä on muodostunut suomalaisen maaseutumatkailun keskeinen elementti. Joka niemeen ja notkoon rakennetaan tai suunnitellaan kylpylää. Matkailualue ei ole käytännössä mitään, jos sieltä puuttuu kylpylä. Tämä on perusteltua, sillä on huomattu, että esim. venäläisasiakkaat tykkäävät siitä, että kylpylä löytyy.

Ongelma Suomen kylpylöissä on se, että ne ovat kaikki samanlaisia. Juuri mistään ei löydy erilailla toteutettua tai edes kunnollisesti tietyn teeman ympärille rakennettua kylpylää. Kylpylän kutsuminen Spa:ksi ei muuta asiaa. 

Taas kerran tarvittaisiin ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta rakentaa hyvinvointimatkailutuotteita, jotka on mietitty vastaamaan erikoisempien intressiryhmien tarpeita ja rakennettu tiukasti tiettyä teemaa noudattavaksi kokonaisuudeksi. Ruotsissa ollaan tässäkin asiassa jälleen oltu jo aikaa sitten edellä.

Eikä teemaa tarvitse hakea kaukoidästä tai mistään muualtakaan. Suomalainen luonto, ruoka, perinteet ja historia tarjoavat kylliksi rikkauksia. Miten olisi Kalevala-Spa?

Kylpylää kehitettäessä täytyy muistaa, että hyvinvointi on tunnetila joka koetaan monin eri tavoin. Matkailuyrityksen tehtävä on mahdollistaa hyvinvointikokemus ja se vaatii hyvinvointipalvelun fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Hyvinvointituotteen kokonaisvaltainen tarkastelu pelkän kylpyläosaston rakentamisen sijaan on siis ensiarvoisen tärkeää.