Maaseutumatkailua ja kokonaisvaltaista tuotteistamista

Väsyneen palvelun uudelleenbrändäys

2012-02-16T20:46:00.000+02:00

Me ollaan tehty tätä palvelua samalla tavalla jo 20 vuotta, miksi meidän pitäisi muuttaa sitä? Tyypillinen ajatus sinällään toimivasta konseptista suomalaisessa pienyrityksessä. Maailma kuitenkin muuttuu ja yritysten pitäisi pysyä ajan hermolla. Mielellään askeleen edellä, ennakoiden näköpiirissä olevia trendejä ja uudenlaisten asiakasryhmien tarpeita.

Niinpä palveluita on syytä määräajoin hieman pöllyttää. Saattaa olla, että oman tekemisen lomassa ei ole tullut edes huomattua, että palvelu on jo vähän jäänyt ajastaan jälkeen. Varsinkin jos asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi sekä asiakkaiden tarjoamien kehittämisehdotusten kuuntelu on jäänyt vähemmälle.

Tuotannollisissa yrityksissä tuotteiden elinkaari on lyhyempi, siellä kehitellään jatkuvasti uusia versioita vanhasta tuotteesta ja pohditaan niihin uusia houkuttimia, joilla asiakkaat ostavat uuden tuotteen, vaikka vanhakin vielä ajaisi asiansa. Tuotteen ulkonäkö merkitsee aineellisten tuotteiden myymisessä paljon. Samoin se, minkälaiseen design-pakettiin tuote on kääritty. Samaa voisi ja kannattaisi ajatella myös palvelujen tuotteistamisessa. Erityisesti matkailupalveluissa paketoinnilla on valtava rooli tuotteen houkuttelevuuden kannalta. Tuotteen elementit voivat olla vaikka täysin samat, tai hyvin pienillä viilauksilla muutetut, jos kokonaisuus paketoidaan uusiksi.

Matkailijat ovat herkkiä uusille tuulille ja trendeille, jolloin he haistelevat kokoajan palvelutarjonnasta trendikkäitä uutuuksia. Matkailupalvelun hankkimisella haetaan myös entistä enemmän tietynlaista statusarvoa. Tavoitellaan tilannetta, jossa hankitulla matkapaketilla voidaan brassailla omassa yhteisössä. Tällöin on ensiarvoisen tärkeää, että palvelu on brändätty viimeistä matkapaketin nyöriä myöten viimeistä tyyliä vastaavaksi.

Niinpä väsähtäneen palvelutarjonnan uudelleen pohdinta, jonkin uuden (yllättävän) elementin lisääminen ja erilainen esilletuonti voi jo itsessään (ilman varsinaisen palvelun radikaalia uudistamista) lisätä asiakkaiden kiinnostusta ja myyntiä merkittävästi. Kysymys on vain pienistä tuotteistamiskikoista ja lennokkaasta ideoinnista.

Asiakaspalvelu on edustustehtävä

2012-02-09T20:37:00.000+02:00

Monestiko olet suomalaisen palveluammattilaisen kohdatessasi miettinyt, että kaveri tarvitsisi vähän sparrausta niin ulkoisen olemuksensa, käytöksensä kuin yleisen asenteenkin osalta. Ongelma kärjistyy tietenkin jälleen kerran pienissä yrityksissä, joissa asiakaspalvelu hoidetaan monesti "välttämättömänä pahana" muiden tärkeämpien tehtävien lomassa. Tällöin hyvin tyypillisesti "asiakaspalvelija" pukeutuu esim. verkkareihin ja nuhjuiseen college-paitaan, koska verstaan puolella ne ovat mukava työasu. Suuremmissa yrityksissä asiakaspalvelun merkitys toki on ymmärretty, ja sen tuotteistamiseen panostettu. Siltikin monissa kohdin olisi parantamisen varaa, varsinkin yksittäisten palveluhenkilöiden olemuksessa.

Asiakaspalvelijan olemus viestii parhaimmillaan yrityksesi edistyksellisyydestä ja pahimmillaan palvelusi täydellisestä jälkeenjääneisyydestä ja tuotteistamattomuudesta.

Palvelun taso ja palvelijan henkilökohtainen ulkoinen olemus ja asiakaspalvelun laatu kumpuaa hyvin pitkälti palvelijan itsetunnosta. Jos työntekijä tuntee olevansa sinut itsensä, työnsä ja palvelutilanteen kanssa ja luottaa siihen että hän osaa käyttäytyä tilanteeseen sopivalla tavalla, tulee palvelusta paljon luontevampaa. Erittäin tärkeä pointti on myös se, että palvelija tuntee ja tiedostaa näyttävänsä hyvältä omassa roolissaan. Itsetunto lähtee pienistä asioista ja on olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Huonon itsetunnon omaava henkilö ei voi hyvin palveluammatissa vaan pakoilee asiakkaita tiskin taakse. Suora vaikutus asiakaspalvelun tasoon on miinusmerkkinen.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että asiakaspalvelijoiden tulisi olla supermalleja ja "misterfinlandeja" vaan työnantajan puolelta se tarkoittaa satsaamista henkilökunnan henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseen. Esimerkiksi pienillä satsauksilla henkilökunnan tyylikoulutukseen, voi pienikin yritys saada suuria tuloksia asiakastyytyväisyydessä. Markkinoilla on tähän tarkoitukseen hyviä tyylikouluja. Henkilökunnan tyylikoulutus ja työntekijöiden tyylitietoisuuden kasvattaminen on myös olennainen osa työhyvinvointia ja työssä viihtymistä.

Tavoitteena on nostaa henkilökunnassa esiin jokaisen omat hyvät puolet, kouluttaa heitä tyylillisesti omista lähtökohdistaan sekä rohkaista ja opastaa heitä oikeanlaiseen käytökseen asiakaspalvelijana. Tämä yhdistettynä asiakaspalvelun yhteisiin pelisääntöihin ja standardoituun palvelumalliin takaa kaikille asiakkaille paremman ja tasalaatuisemman palvelukokemuksen.

Formaattiajattelu luontomatkailussa

2012-02-01T20:21:00.000+02:00

Kun matkailuyrityksiä pyytää listaamaan tuottamansa palvelut paperille, turhan usein tuloksena on epämääräistä höpinää luonnosta, vesistöistä, hiljaisuudesta ja niin edelleen. Nämä elementit ovat toki erinomaisia matkailupalvelujen resursseja, mutta eivät ne sellaisinaan ole mitään matkailutuotteita. Monesti myös ihmetellään, että miksi kukaan maksaisi luonnosta, metsästä, vedestä tai lumesta yhtään mitään? Ihan varmasti maksaa, jos niistä osataan oikealla tavalla pyytää hintaa.

Ajatellaanpa vaikka keskimääräistä paremmin ansaitsevaa Shanghaissa elävää liikemiestä. Hänen päivänsä kuluvat vaellellen hengityssuojain päällä ruuhkissa ja valtavissa ihmismerissä pitkin pilvenpiirtäjien muodostamia betoniviidakoita, joissa mainosvalojen välke raastaa hermoja yhdessä jatkuvan metelin kanssa.

Miltäpä kuulostaisi tämän tyyppiselle asiakkaalle äärimmilleen tuotteistettu palveluformaatti, joka sisältäisi oman nyppylän Päijänteen rannalla, jossa hän saisi viettää päivän täydellisessä hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä, kuunnellen vain luonnon ääniä, hengittäen maailman puhtainta ilmaa ja siemallen samalla maailman puhtainta, suoraan Päijänteestä nostettua vettä?

Tämä kaveri maksaa varmasti edellä kuvatusta kokemuksesta mielellään muutaman tuhat euroa, kun se on vaan tehty hänelle saavutettavaksi kokonaisvaltaisesti tuotteistetuksi palveluformaatiksi, joka on helppo ostaa ja jossa kaikki palvelun elementit on huippuunsa viilattu limousine-kuljetuksista luksushuvila-majoituksiin, viimeisen päälle hiottuun laituriin ja gourmet-lähiruokaillalliseen.

Kun edellä esitetyt arvokkaat suomalaiset luonto- ja matkailuresurssit vakioidaan samalla tavalla toteutettavaksi palveluformaatiksi, taataan tuotteen tasalaatuisuus kaikkien asiakkaiden kohdalla. Formaatista on myös helppo tehdä muutamia erilaisia variaatioita eri kohderyhmiä tai tarpeita varten. Formaatin avulla on helppo myydä samanlainen palvelu kaikille muillekin maksukykyisille, ei vain kiinalaisille liikemiehille.

Design-liikuntaa luonnossa

2012-01-18T22:12:00.000+02:00

Suomen urheilugaala 2012 muodostui merkittäväksi merkkipaaluksi suomalaisen luontomatkailun ja retkeilyn kannalta. Metsähallitus pokkasi asiokkaasti urheilun ja liikunnan designpalkinnon, joka jaettiin designvuoden kunniaksi. Tunnustus oli erittäin hieno signaali suomalaisen luonnon arvostuksesta matkailun ja luontoliikunnan resurssina sekä luontomatkailun palvelumuotoilun ja fyysisten resurssien kehittämisen kannalta.

Metsähallitus on tehnyt pitkäjänteistä työtä Kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden matkailun edistämisessä. Luontomatkailukohteiden infrastruktuuri on muotoiltu kunnioittaen suomalaisen luonnon piirteitä kuitenkin kestämään ajoittain erittäin isojakin kävijämääriä. Nyt Metsähallituksen työ sai design-statuksen, joka voi nostaa luontomatkailun arvon uudelle tasolle. Suomalainen muotoilu on maailmalla tunnettua. Etenkin venäläiset matkailijat osaavat arvostaa suomalaisissa matkakohteissa olevaa suomalaista tunnettua muotoilua. Ja suomalainen muotoiluhan on perinteisesti ammentanut ideansa, mistäpä muustakaan kuin suomalaisesta luonnosta.

Metsähallituksella ja luontomatkailuyrityksillä onkin nyt ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää saatua muotoilutunnustusta liiketoiminnan kehittämisessä. Luontomatkailu ja retkeily ovat viime vuosina olleet erittäin positiivisessa nosteessa. Nyt luontopalveluita voi markkinoida huippumuotoilun tuotoksina, jotka toimivat suomalaisen designin näyttämöllä, suomalaisessa luonnossa.

Nousu retkeilyn suosiossa on vaikuttanut positiivisesti mm. syksyn matkailukysyntään myös ruskasesongin ulkopuolella. Luonnossa liikkuminen on jopa luettavissa trendilajiksi yhtenä tärkeänä terveysliikunnan muotona, joka omalta osaltaan toimii myös tärkeässä roolissa edistämämässä kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä ehkäisemässä terveyden rapistumista ja elintasosairauksia.

Toimiiko homma jos yrityksen strategia ja arvot eivät näy palvelussa?

2012-01-12T22:18:00.000+02:00

Tuotteistamisen keskeinen lähtökohta on kehitettävien palvelujen soveltuminen yrityksen strategiaan. Strategiassa pitäisi määritellä ainakin yrityksen arvojen, toiminnan keskeisten teemojen ja asiasisältöjen kaltaisia juttuja, jotka ohjaavat yrityksen linjauksia tuotetasolla. Jos matkailuyrityksen strategiassa mainitaan painopistealueen olevan esimerkiksi hyvinvointimatkailu, tulisi tämän näkyä yrityksen tuotteistetuissa palveluissa sekä markkinoinnissa ja yrityksen julkisuuskuvassa.

Jos taas strategiassa lukee, että yrityksen arvojen keskiössä on asiakaspalvelu ja asiakkaan huomioiminen, täytyisi tämä näkyä selkeästi asiakaspalvelussa, joka sekin tulee tuotteistaa erikseen osana yrityksen sisäistä palveluprosessin suunnittelua.

Otetaanpa esimerkiksi VR. Yhtiön arvoissa todetaan, että toiminnan lähtökohtana on asiakas. Heillä tämä tarkoittaa muun muassa seuraavaa:

Teemme työtämme asiakkaiden hyväksi
Tarjoamme laadukkaita ja helposti saatavia palveluja
Kehitämme palvelujamme yhdessä asiakkaiden kanssa
Jokainen vastaa oman työnsä tuloksesta ja laadusta
Työmme perustuu rehellisyyteen ja luottamukseen

Sattuipa kerran seuraavanlainen tarina.

Ystäväni oli ostamassa lippua rautatieaseman lippuautomaatista kaukoliikenteen junaan. Saatuaan haluamansa matkan valituksi ja maksetuksi pankkikortillaan, ilmoittaa automaatti ystävällisesti: Tulostusvirhe. Ja ystäväni jäi ilman lippua. Veloitus pankkikortilta kuitenkin tapahtui asianmukaisesti.

Ystäväni totesi, että junan lähtöön on aikaa reilu kymmenen minuuttia. Aseman lipunmyyntitiskille oli sen verran pitkät jonot, ettei tuo kymmenen minuuttia olisi riittänyt jonottamiseen. Hän päätti soittaa automaatin ilmoittamaan palvelunumeroon. Samalla hän astui junaan, jottei myöhästyisi siitä, olihan hän matkansa jo maksanutkin.

Palvelunumeroon ystäväni pääsi läpi junan ollessa matkannut vartin verran. Mainittakoon, että palvelunumeroon soittamisesta veloitetaan normaalin verkkomaksun lisäksi 1€:n palvelumaksu. Ystäväni esitti asiansa asiakaspalvelijalle, joka pahoitteli tapahtunutta ja ohjeisti ostamaan uuden lipun junan konduktööriltä. Samalla asiakaspalvelija ilmoitti, että junasta ostettu lippu maksaa viisi euroa enemmän. Asiakaspalvelija myös kertoi, että tulostusvirheen myötä saamatta jääneestä lipusta on mahdollista hakea korvausta. Ystäväni lisäsi, että korvauksen piiriin kuulunee myös veloitettu ylimääräinen viisi euroa. Tähän asiakaspalvelija totesi, ettei sitä toki voi samaan korvaukseen sisällyttää, mutta siitä viisieuroisesta on mahdollista reklamoida erikseen.

Ystäväni esitti hypoteettisen kysymyksen: Entäpä jos minun pankkikortillani ei olekaan enää katetta tätä yllättävää lisämaksua varten, joudunko sitten kävelemään määränpäähäni? Tähän ystävällinen asiakaspalvelija totesi: Niin siinä taitaa käydä jos tilanne on niin huono.

Tämän tarinan luettuasi, tunnista ja listaa siitä havaitsemasi tuotteistukseen liittyvät haasteet. Tämä on hyvä harjoitus pohdintaan: Miten pieleen menneen palvelun ongelmakohtia voitaisiin parantaa sisäisen/ulkoisen tuotteistamisen avulla?

Mitä jos pitäisi tuotteistaa joku palvelu?

2012-01-03T21:39:00.000+02:00

Tuotteistaminen saattaa kuulostaa äkkiseltään varsin vaikealta operaatiolta. Ja onkin totta, että kylmiltään tuotteistamisprosessia on varsin hankala lähteä suunnittelemaan. Tuotteistaminen voidaan myös ymmärtää hyvin eri tavoin. Joidenkin mielestä tuotteistaminen on uusien tuotteiden ideointia, joidenkin mielestä taas valmiin tuotteen systemaattista kaupallistamista tai jotain siltä väliltä.

Vieläkin enemmän tunteita herättävää on pohtia palveluiden tuotteistamista. Voiko palveluiden ympärille ylipäätään rakentaa sellaista formaattiajattelua, jonka kautta palveluiden kehittäminen hyötyisi tuotteistamisprosesseista? Varsinaista muurahaispesää sohaistaan kun aletaan puhua palveluiden viennistä. Sitä ei ainakaan fordistisen ajattelutavan omaavat pitkän linjan teollisuusherrat ymmärrä laisinkaan. Ajatellaan, että "takapuolen pyyhkimisellä ei ole kansainvälistä vaihtoarvoa" vaikka tutkittua tietoa löytyy siitä, että hyvinvointi tulee nykyään vahvasti palveluista, ei teollisuudesta. Ja onhan sekin tosiasia, että teollisen tuotannon ja konkreettisten tuotteiden tuotot perustuvat nykyään pitkälti niiden mukana myytäviin oheispalveluihin. Niin tai näin, yksi asia ainakin on selvää: palvelu täytyy olla hyvin tuotteistettu ennen kuin sen kanssa voi lähteä valloittamaan maailmaa.

Jos siis kuitenkin täytyisi vastata niin ylivoimaiseen haasteeseen, että pitäisi tuotteistaa joku palvelu, niin lähtisin itse liikkeelle esittämällä tuotteistamalleni palvelulle seuraavat kysymykset, ja ottamalla selvää:

Mitä tarkoittaa palvelun sisäinen ja ulkoinen tuotteistaminen?
Miten määrittelen palveluni asiakkaat, mikä on markkinapotentiaali ja kilpailutilanne?
Mitkä ovat palveluni tuotesisällöt ja miten suunnittelen moduloinnin, eli palvelun eri osioiden yhdisteltävyyden?
Mikä on palvelun tarkoitus ja asiakashyöty?
Miten saan palvelustani rahaa, eli ansaintamallit ja hinnoittelu?
Mitkä ovat palvelun tuottamisen edellytykset ja miten jäsennän palveluntuotannon yrityksen sisällä?
Miten konkretisoin aineettoman palvelun siten, että asiakas voi sitä hypistellä?

Näitä kysymyksiä pähkäillessä pääsee helposti seuraavien kysymysten äärelle. Näistä on kuitenkin hyvä aloittaa. Vaikkapa yksi kysymys päivässä. Viikon päästä ollaan jo pitkällä!

Tuotteistamista Case Joulupukki

2011-12-21T14:07:00.000+02:00

Joulun alla yksi palvelutuote on kysynnältään ylitse muiden. Joulupukkipalveluita myyviä "yrittäjiä" vilisee kaikilla palstoilla pilvin pimein. Päällisin puolin palvelutuote näillä palveluntarjoajilla on hyvin samankaltainen. Itse palvelun ydin, joulupukkihahmo, on tuotteistettu melko hyvin. Konseptiin kuuluu punainen nuttu ja tupsuhattu, valkoinen parta, keppi, lapikkaat tai töppöset ja nahkarukkaset. Jopa itse tuotehahmon ympärille rakennettu draamallinen näytelmäosuus on pääpiirteissään kaikilla palveluntuottajilla samanlainen koostuen hohottavasta naurusta ja repliikistä: "Onkos täällä kilttejä lapsia". Konseptiin kuuluu yleensä myös asiakkaiden esittämä Joulupukki-rallatus. Lisäksi palveluntarjoajat ovat varioineet ns. yleistä palvelukonseptia omien osaamisalueidensa mukaan. Jotkut käyttävät myös tonttuhahmoon pukeutuneita assistentteja asiakaspalvelutiimissään.

Palveluntarjoajien kesken on kuitenkin huomattavia eroja tarkasteltaessa kokonaisvaltaista tuotteistamista ydintuotteen ympärillä. Nettipalstalle tai sanomalehden ilmoitussivulle laitettu puhelinnumero kirvoittaa lukuisan määrän yhteydenottoja. Kun perustat joulupukkipalvelun, mieti etukäteen nämä asiat:

Ihan ensiksi, ota Joulupukkipalvelulle eri puhelinliittymä. Esim. prepaid-liittymän hankkiminen on sen verran helppoa, että se kannattaa tehdä. Tämä on hyvä tehdä siksi, että tällöin tiedät milloin sinulle soittaa asiakas tiedustellakseen joulupukkipalveluista. Mieti kumpi kuulostaa asiakkaalle paremmalta puhelimeen vastatessa: "Haloo, Pertsa" vai "Hyvää Joulua, täällä Joulupukki, kuinka voin palvella"?

Mieti palvelusi hinta valmiiksi. Asiakkaalle tämä on merkitsevä tekijä. Vastaukset: "Katsellaan tarkemmin" tai "En ole oikeastaan vielä miettinyt asiaa" ohjaavat asiakkaasi takuuvarmasti toiselle palveluntarjoajalle.

Pidä kalenteri koko ajan mukanasi. Asiakkaalle on äärimmäisen tärkeää hänen jouluaattonsa aikataulu. Todennäköisesti joulupukin saapumisaika on mietitty lähes minuutin tarkkuudella.

Kun sovit aikatauluja, tee se tarpeeksi väljäksi, jottet missään nimessä ainakaan myöhästy asiakkaittesi luota. Varmista myös että sinulla on oikea osoite.

Jos et ole kehittänyt konseptiasi niin tappiin, että saavut asiakkaan luokse porokyydillä, jätä menopelisi sivummalle ja kävele viimeinen kortteli. Ylipäätään liikkuminen Joulupukin tamineissa kirkkaan violetilla teini-Corollalla, jossa sub-woofer jytkyttää niin että sivupeilit pärisee ei ole uskottavuuden kannalta suotavaa.
Itse draamallisen palvelukokonaisuuden sisältö yleensä menee omalla painollaan asiakkaan ohjailemana. Kannattaa kuitenkin miettiä ja harjoitella omat repliikit ja palvelun yleisilme etukäteen. Omiin vahvuuksiin liittyviä draamallisia lisäelementtejä voi konseptiin lisätä hyvän maun mukaan ja niistä kannattaa aina keskustella asiakkaan kanssa erikseen. Ei liene kiellettyä, että Joulupukki soittaa esim. kitaraa, mutta monelle ydinkohderyhmän asiakkaalle (lapset) pelkkä lahjojen jakamisen teknisesti onnistunut suoritus riittää.
Huolehdi omasta jaksamisestasi pitkän työvuoron aikana, eli tankkaa hyvin etukäteen ja muista syödä ja juoda myös kierroksen aikana. Lienee sanomattakin selvää, että konseptiin ei kuulu alkoholipitoisten energiajuomien nauttiminen.

Näiden yksinkertaisten tuotteistamistoimenpiteiden avulla joulunajan palveluliiketoimintasi on toimivampi ja asiakkaasi on palvelujasi helpompi ostaa. Raikasta joulua kaikille pukeille ja tontuille!

Taistelu Karjalasta

2011-12-15T15:32:00.004+02:00

Tietyn paikallisuuteen liittyvän erikoisuuden kaappaaminen toiselta saman tyyppiseltä alueelta on asian ydin kun halutaan profiloitua johonkin alueeseen liittyvään mielikuvaan. Silloin on juurikin kyse asioiden oikeanlaisesta esittämisestä, hypettämisestä, reviirin merkkaamisesta ja merkitsemisestä ja merkitysten antamisesta kuten Jari Koskinenkin tuoreessa kirjoituksessaan loistavasti esittää.

Koskisen kirjoituksessa esitetty esimerkki revontulien kaappaamisesta norjalaisilta on erinomainen esimerkki siitä, miten oikealla tavalla viestimällä ja oikeita asioita keskiöön nostamalla voidaan nousta kilpailevaa aluetta nerokkaammaksi. Näitä innovatiivisia esimerkkejä löytyy yllättäen Suomesta enemmänkin.

Katsotaan vaikka aluebrändiä nimeltä "Karjala". Suomessa on maantieteellisesti ja aluehallinnollisesti kaksi Karjalaa: Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala. Uskallan sanoa, että näistä Pohjois-Karjala on selkeästi kaapannut itselleen Karjala-identiteetin kaikkine elementteineen piirakoista karjalanpaistiin ja kansallispukuihin. Sillä aikaa Etelä-Karjalassa on surkuteltu Viipurin menettämistä viimeiset 70 vuotta ja väännetty kättä onko venäläisturistit hyvä vai huono asia. Etelä-Karjalalla olisi lisäksi ollut aikanaan oiva mahdollisuus hyödyntää paremmin myös Karjala-olutta aluebrändin luomisessa.

Nykyään markkinoilla on päivän selvää mikä on ns. "oikeaa" Karjalaa ja mikä alue omistaa Karjala-brändin maakuntatasolla. Etelä-Karjalaisten onneksi siellä koettiin hiljattain ahaa-elämys, että hei! meillähän on täällä Saimaa! Ja lähdettiin tuotteistamaan siitä omaa, jo maailmalla tunnettua brändiä. Tämäkin tapahtui kreivin aikaan, juuri ennen kuin aina nerokas Savonlinna olisi vienyt Saimaa-brändinkin kokonaan Olavinlinnan liepeille.

Kyse on pitkälti rajaamisen jalosta taidosta. Jos yritämme olla samaan aikaan kaikkea ja vähän siltä väliltä, resurssit hukkuvat liian pieniin ponnistuksiin yksittäisten ydinjuttujen osalta. Matkailukohteen kannattaa listata kaikki vahvuudet ja mielikuvat siitä, mitä ollaan tai mitä halutaan olla. Sen jälkeen niistä karsitaan pois kaikki muut paitsi yksi, joka katsotaan olevan paras elementti suhteessa kilpailijoihin. Sitten päätetään olla sitä, eikä mitään muuta. Ja annetaan kuulua asiasta joka kanavalla.

Ammatillinen höpsöys rulettaa!

2011-12-12T21:52:00.000+02:00

On hyvin tunnistettu ilmiö, että saatettaessa erilaisen taustan omaavia ihmisiä saman ongelman äärelle, syntyy innovatiivisia ratkaisuja. Liiketoiminnan kehittämisessä tulisi aina katsella omaa toimialaa pidemmälle, ja etsiä tietoisesti outoja juttuja lisättäväksi omaan toimintaan. Matkailualan yrityksen nerokas kumppanuus saattaa syntyä vaikka metallipajan kanssa. Samalla tavoin oman toimialan lainalaisuuksia tulisi pystyä tarkastelemaan täysin uusin, tai muilta toimialoilta omaksutuin tavoin. Näin voidaan esimerkiksi palveluyrityksessä hyödyntää soveltuvin osin tuotannollisen yrityksen ajatusmalleja ja tehostaa omaa toimintaa.

Yrityksen kansainvälistyessä haetaan usein liiketoiminnan kasvua ulkomailta. Yhtälailla suoran rahallisen hyödyn ja myynnin kasvun lisäämisen rinnalla arvokasta lisäarvoa yrityksen toimintaan ja palvelujen tuotteistamiseen saatta tupsahtaa ulkomaalaisen, toisesta kulttuurista tulevan kumppanin omituisuuden mukana.

Erilaisista kulttuureista peräisin olevat henkilöt näyttäyvät meille usein outoina, täysin ihmeellisiä käytösnormeja tai ajatusmalleja edustavina höpsöinä. Tämä "höpsöys" saattaa olla äärimmäisen arvokasta yrityksen kaavoihin kangistuneiden tuotteiden ja palvelujen ideoinnissa ja tuotteistamisessa. Mitä erilaisempia yhteisömme jäsenet ovat niin etniseltä, ammatilliselta kuin koulutukselliselta kantilta katsottuna, sitä monipuolisempia ja oivaltavampia ideoita mietinnöissä todennäköisesti pinnistetään.

Höpsöys, pöllöt ideat ja älyttömät toimintamallit saattavat oikein yhdisteltynä rohkean kokeiluhenkisyyden kanssa muodostaa arvokkaita ideoita. Älä siis tuomitse naapurin outoutta, se voi rykäistä sinulle rahaa!

Näin saa massat liikkeelle!

2011-11-27T20:44:00.000+02:00

Keskeinen pohdinnan aihe liiketoiminnan kehittämisessä on: Miten saadaan oman tuotteen tai palvelun ympärille sellainen "hype", että se houkuttelisi oikeasti liikkeelle suuria massoja?

Tärkeintä on tietenkin itse tuote, jonka täytyy olla riittävän omaperäinen ja rohkea haastaakseen ympärillä kuhisevat muut vastaavat ilmiöt. Mutta itse tuote, tai sen takana oleva loistava idea ei riitä, ellei siitä pysty (tai halua) tehdä julkista.

Helpoin tapa nykypäivänä on saada massat liikkeelle verkon avulla. Tämä kuitenkin edellyttää tiedon ja asiantuntemuksen jakamista koskien tuotettasi tai palvelua. Kukaan ei voi tietää kyseessä olevan huippujuttu, jos se pidetään vain omana tietona. Monesti huippuideat halutaan pitää itsellä, kun todellisuudessa vasta niiden jakaminen johtaa idean menestykseen. Samalla merkataan oman osaamisen reviiri ja mitataan onko idea oikeasti niin hyvä kuin on luultu.

Tärkeintä on saada liikkeelle ensimmäinen seuraaja. Hän houkuttelee mukaansa seuraavat ja taas seuraavat jne. Pidä huolta ensimäisestä seuraajasta, muut hoitavat loput ja massareaktion on valmis.

Oheinen video kertoo kaiken olennaisen.

Osallistut tuotteistamiseen joka päivä!

2011-11-23T20:19:00.000+02:00

Olemme kaikki lähes päivittäin osana jonkun toisen tuotteistamisprosessia. Kun kehut vaikkapa omia liikuntasuorituksiasi jakamalla treenidataasi Facebookin välityksellä, ajat samalla sykemittarivalmistajien, harjoitusohjelmien suunnittelijoiden ja urheiluvaatemerkkien asiaa kannustamalla muita yhteisöösi kuuluvia käyttämään samoja välineitä.

Kannustuksesi on vieläpä paljon tehokkaampaa kuin näiden yhtiöiden oma markkinointi. Se kun tulee tutulta henkilöltä suosittelevaan sävyyn. Äkkiä kaverikin käyttää saman sykemittarivalmistajan treeniohjelmaa ja monen sadan euron arvoista tekniikkaa voidakseen elvistellä omilla urheilusaavutuksillaan. Nykyäänhän et voi todistaa urheilleesi, jos et rekisteröi treenisi tietoja verkkoyhteisöön.

Entäpä Tukholman maraton? Tai Berliinin? Kateudesta vihreänä lähdet lenkille kaverin kanssa, jolla juoksuvaatteena on Rooman maratonin osallistujapaita. Seuraavana vuonna olet todennäköisesti itsekin mukana matkalla. Yhtäkkiä oletkin lenkkiharrastuksinesi kiinnostava asiakas myös matkanjärjestäjille. Tämänhän ovat matkatoimistot jo hoksanneetkin.

Nerokkaat yhtiöt osaavat valjastaa asiakkaansa keskeisiksi elementeiksi tuotteistamisprosesseissaan. Yhtiön ilosanomaa lenkkareissaan kantava naapurin suosittelija toimii sissimäisenä markkinoijana yhteisössään muodostamalla sosiaalisen paineen esimerkiksi trendikkään liikuntamuodon ympärille.

Kaikkien edellä ovat ne yritykset, jotka ovat valjastaneet sosiaalisen median tehokkaaseen markkinointikäyttöön. He pystyvät parhaiten hyödyntämään asiakkaidensa tuotteistamispotentiaalia, ei pelkästään markkinoinnin kannalta vaan myös konkreettisesti tuotteidensa kehittämiseksi. Asiakas on se, joka parhaiten tietää miten tuotettasi pitäisi kehittää.

Uskallusta ideointiin

2011-11-13T20:56:00.000+02:00

Luovuus ja innovatiivisuus palvelujen ideoinnissa ja tuottamisessa ovat kaiken uuden synnyttämisen perusta. Samalla täytyy muistaa, että raakaideasta jalostuu harvoin menestystuote -tai palvelu. Suurin osa ideoista on huonoja.

Varsinainen innovaatio syntyy vasta idean luovasta jalostamisesta. Innovaation syntyminen edellyttää idean perinpohjaista tutkimista, tuotteen tai palvelun teknistä määrittelyä sekä muotoilua ja vieläpä uskallusta tehdä lopputuotoksesta tarpeeksi koukuttava juttu.

Aina ei kuitenkaan tarvitse keksiä täysin uutta tuotetta tai palvelua, vaan uudenlainen ajattelutapa tai näkökulma vanhaan tuotteeseen voi avata täysin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tuotteen uudenlaiseen ajatteluun voi riittää nerokas, oikein muotoiltu ja sijoitettu viesti. Samoin perinteisen formaatin muuttaminen toiselle kohderyhmälle soveltuvaksi voi avata kokonaan uutta asiakaspotentiaalia. Tärkeintä on rohkeasti kokeilla uusia ja erilaisia lähestymistapoja ja olla aina valmis yllättämään asiakkaasi positiivisella tavalla.

Palvelun puutteet vahvuuksiksi

2011-11-06T18:32:00.000+02:00

Markkinoinnissa ja myynnissä kannattaa tietenkin painottaa niitä asioita, joissa tuotteesi tai palvelusi on oikeasti hyvä. Niitä asioita, joissa yrityksesi erottuu edukseen massasta. Yleisesti ottaen ei kannata viestiä puutteista.

Nykypäivänä odotetaan että palvelusi sisältää vähintään kaikki yleisesti siihen palveluun kuuluvat nykyaikaiset elementit. Ravintolassa tai hotellissa kuuluu nykyään olla langaton internet, sen olemassaolo ei ole enää yrityksesi arvoa nostava tekijä.

On kuitenkin olemassa myös asiakkaita, jotka eivät sinun palvelusi yhteydessä haluakaan kaikkia nykyajan härpäkkeitä. Nykyajan online-yhteiskunnassa on syntymässä asiakaskuntaa, jotka maksavat mielellään olosuhteista, jolloin on pakko olla offline. Asiakkaan näkökulmasta asian takana on samat tekijät kuin sinun kohdallasi palvelun tuotteistamisessa. Emme pysty asiakkaanakaan ottamaan enää haltuun kaikkea ja keskittymään miljoonaan asiaan kerralla. Niinpä joudumme karsimaan aistejamme kuormittavista ärsykkeistä.

Yrityksen näkökulmasta kilpailuetu voikin yllättäen muodostua siitä, että tarjoat kahvilassasi oikeasti vain kahvia. Ja luot ympäristön sellaiseksi, että asiakkaasi voi keskittyä vain ja ainoastaan kahviinsa, eikä yhtään mihinkään muuhun ylimääräiseen.

Karsi tai kärsi

2011-11-01T21:53:00.000+02:00

"Me tehään iha mitä v***** vaan".
- Näin ilmaisee innovatiivisuuttaan eräs suomalainen iskelmätähti. Ei ole lainkaan tavatonta kuulla matkailuyrittäjän suusta lähes samaan asuun puetun kuvauksen omasta palvelurepertuaaristaan.

Eikö äkkiseltään luulisikin, että on tavoiteltavaa pystyä täyttämään asiakkaan kaikki toiveet?

Jos asiaa tarkastelee syvemmin huomaa, että tämä ei ole hyvä asiakkaan, eikä varsinkaan yrityksen liiketoiminnan kannalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että asiakas on yksinkertainen.

Asiakas ei tiedä mitä hän haluaa. Niinpä yrittäjän on osattava kertoa asiakkaalle mitä tämä luulee haluavansa. Kuten jo tiedämme, tämä onnistuu parhaiten paketoimalla asiakkaalle valmiiksi helposti ostettavat vaihtoehdot, joista hän pystyy valitsemaan mieleisensä.

Tuotteistamisen perusasioita on palvelujen rajaaminen tiettyyn valikoimaan. Yleensä tämä edellyttää rankkaa karsimista. Valitse tarkkaan oman kohderyhmäsi kannalta kiinnostavat palvelut ja paketoi niistä 6-7 kokonaisuutta. Unohda kaikki muut.

Asiakas asettuu mielellään tarjoaamaasi palvelujen lokeroon ja löytää sieltä mieleisensä vaihtoehdon. Mikäli ei löydä, hän ei ole sinun formaattiisi sopiva asiakas laisinkaan.

Huoltoasema kylän ykkösnähtävyys?

2011-10-23T21:31:00.000+03:00

On jo pitkään ollut tiedossa, että maaseutupitäjät eivät pysty houkuttelemaan matkailijoita samaan tahtiin kuin kylien kupeisiin valtaväylien varsiin nousseet ABC-myymälät. "Apsit" keräävät ympärilleen paljon muuta kaupan ja matkailun yritystoimintaa, ja ovatkin muodostaneet pikkukuntien keskustojen ulkopuolelle uusia matkailu- ja asiointikeskittymiä.

Aivan uudelle tasolle asian on vienyt Kiikoisten kunta, joka on julistanut ABC-asemansa kunnan ykkösnähtävyydeksi! ABC-asemahan on varsin uniikki nähtävyys, onhan niitä Suomessa tällä hetkellä vaivaiset 107 kappaletta.

On totta, että monissa pitäjissä liikenneasemat varmasti ovat kävijämääriltään "matkailukohteiden" ykkösiä. Mutta kun ABC-asema nimetään kunnan ykkösnähtävyydeksi, täytyisi tosissaan alkaa miettiä olisiko nyt viimein maaseutukylissä herättävä kirkonkylien elävöittämiseen?

ABC-aseman suosio toimii hyvin ohikulkijan pysäyttäjänä ja porttina paikkakunnan muihin kohteisiin. Lounaalle poikennut asiakas täytyy huokutella vierailemaan samalla myös kylän muissa kohteissa. Historia, perinteet, paikalliset arvot ja syvemmät merkitykset ovat tuotteistettavissa (ja markkinoitavissa) tarinoiden, tavaroiden, tapahtumien ja palveluiden muodossa pikkukylien uusiksi menestyksen tukipilareiksi.

Asiakas on yksinkertainen

2011-10-17T21:16:00.000+03:00

Tuotteistettaessa palveluita, on ensimmäiseksi opittava yksinkertaistamisen jalo taito. Tosiseikka on nimittäin se, että asiakas on tuotetta ja palvelua valitessaan huomattavan yksinkertainen. Vaihtoehtoja ei saa olla liikaa, asiakas menee helposti ymmälleen.

Parasta on tarjota tasan yksi vaihtoehto, joka sisältää juuri valitsemallesi kohderyhmälle merkityksellisen lisäarvon suhteessa kilpaileviin tuotteisiin.

Markkinointi lipsahtaa helposti monimutkaisuuden puolelle. Tekniset yksityiskohdat, joita me suomalaiset omassa markkinoinnissa rakastamme, eivät asiakasta kiinnosta. Asiakas haluaa kuulla ja nähdä vain sen mikä on tuotteessa lopullinen lisäarvo ja ennen kaikkea, mikä tuotteen kuluttamisessa on helppoa.

Niinpä tuotteistamisen yksi perusajatuksista on oman "palvelumassan" purkaminen osiin, jolloin on helpompi poimia omasta palvelupaletista ne elementit, jotka oikeasti ovat myynnin ytimiä. Nämä monesti äärimmäisen pienet ydinasiat oikealla tavalla "isosti" tuotteistettuna ovat yrityksesi jalokiviä ja kunigastuotteita.

Missä ikääntyneille tuotteistetut matkailupalvelut?

2011-10-10T15:44:00.000+03:00

Vuonna 2050 Euroopassa on 65-vuotiaita tai vanhempia 70 prosenttia enemmän kuin nyt. Yli 80 vuotiaiden ryhmä puolestaan kasvaa jopa 170 prosenttia. Samalla myöhemmälle iälle ehtineet matkailijat ovat jatkuvasti varakkaampia ja entistä halukkaampia satsaamaan vapaa-ajanpalvelujen ostamiseen.

Missä piileksivät ikääntyneitä matkailijoita varten kunnolla tuotteistetut palvelut?

Hyväkuntoiset harmaat pantterit toki pystyvät hyödyntämään nuoremmillekin suunnattuja palveluja, mutta esteettömien palvelujen tuottaminen sellaisille, joilla liikuntakyky ja jaksaminen ei ole enää nuoruuden päivien tasolla olisi paikka bisnekselle. Varsinkin kun on hyvin tiedossa, että esteettömiksi suunnitellut kohteet palvelevat aivan kaikkia asiakkaita.

Potentiaalinen asiakasryhmä on esimerkiksi palvelutalot tai ikääntyneiden päivätoimintaa toteuttavat yksiköt. Nämä ryhmät tekevät mielellään virkistäviä ryhmämatkoja asiakkaidensa piristämiseksi ja virikkeiden antamiseksi. Sopivia kohteita ja palveluita ei vaan taida paljoakaan löytyä?

Nohevilla maaseutumatkailukohteilla olisi hyvä tilaisuus profiloitua asiantuntevana ikääntyneiden matkakohteena vaikkapa green care teeman kautta. Nyt olisi sauma hyvin tuotteistetuilla palveluilla kaapata kaikki aktiivisilla ikäihmisillä täyteen pakatut tilausbussit juuri sinun pihapiiriisi!

Lähimatkailusta potkua

2011-10-03T20:40:00.000+03:00

Liikunta on paras tapa pitää itsensä pelikunnossa. Tosin monelle meistä liikkuminen vapaaehtoisesti on ylitsepääsemättömän tuskan takana, vaikka sen hyödyt olisivatkin tiedossa.

Liikkumisesta tulee mielekkäämpää, kun sille keksii jonkun syvällisemmän tarkoituksen. Lähimatkailu lihasvoimin tarjoaa loistavaa sisältöä liikkumisen kannustimeksi ja samalla voi kantaa kortensa kekoon ympäristöystävällisemmän matkailun nimissä.

Kaiken kukkuraksi monet meistä ovat harvemmin tutustuneet kotiseutunsa kiinnostaviin matkailukohteisiin. Ne kun ovat liian lähellä, eikä niistä oikein mitään tiedäkään. Kivempi on suhauttaa toiselle puolelle maapalloa, valmiiksi koottu pakettimatka Phuketiin on paljon näppärämpi ostaakin.

Vaikka kansainväliset matkailijat ovatkin oiva tulonlähde silloin, kun juuri sinun kohteeseesi löytävät, ei aina tarvitse mennä merta edemmäs asiakkaita kalastamaan. Maaseutumatkailuyritysten kannattaisikin paketoida kiinnostavia matkailupaketteja lähiseudun asukkaita varten. Näitä paketteja voi tarjota hyvin matalasesonkien täyttäjäksi, kun paikalliset asukkaatkaan eivät silloin matkaile kauemmas.

Siispä kiinnostava viikonloppureissu lähimaatiloilla antaa potkua bisnekseen niin matkailijan arjen elävöittäjänä kuin maatilan liiketoiminnan kannalta. Esimerkillistä suuntaa lähimatkailun paketointiin ja markkinointiin näyttää palkittu Nopsa travel.

Asiakas mittaa tuotteistamisesi tason

2011-09-26T08:03:00.005+03:00

Palvelun kokonaisvaltainen tuotteistaminen ulottuu konseptisi kaikkiin sopukoihin. Sitähän kokonaisvaltaisuus tarkoittaa.

Voi olla että olet joskus ajatellut, että jotkut tuotteesi elementit ovat asiakkaasi kannalta epäolennaisia. Oma havaintoni on, että suomalaisissa palveluyrityksissä tämä kulminoituu valitettavan usein asiakaspalveluun. Sinällään hassua, koska palvelu lienee palvelutuotteen tärkein elementti. Se, että hotellihuoneesi, ruoka-annoksesi, aktiviteettisi sisältö tai kypyläsi altaat ovat loistavia, ei riitä.

Kokonaisvaltaiseen positiiviseen kokemukseen asiakas vaatii myös mukavan, asiallisen, ystävällisen ja ennen kaikkea ei-ylimielisen asiakaspalvelijan.

Kokonaisvaltaisen tuotteistamisen kannalta on olennaisen tärkeää huomata, että jopa palvelusi asiakkaalle näkymättömät asiat tulee olla tuotteistettu niin, että asiakkaan tasalaatuinen palvelu mahdollistuu. Asiakaspalvelun kannalta tämä tarkoittaa yrityksesi sisäisten prosessien suunnittelua niin, että toiminta on mahdollisimman jouhevaa.

Luo yrityksellesi formaatti asiakaspalvelun toteuttamiseen ja kouluta asiakaspalvelijasi noudattamaan sitä. Rakenna yritykseesi asiakaspalvelukulttuuri, jonka päämäärä on joka päivä täyttää asiakkaan tarve niin fyysisellä kuin henkisellä ja sosiaalisellakin tasolla. Muutoin voit huomata asiakkaasi äänestävän jaloillaan.

Ja mikä tärkeintä, kysy itseltäsi ja työntekijöiltäsi määräajoin: Saako asiakkaamme sen mitä tulee hakemaan, kokonaisvaltaisesti.

Kylpylä vai Spa? Ihan sama jos juttu puuttuu...

2011-09-19T08:08:00.000+03:00

Kylpylästä on muodostunut suomalaisen maaseutumatkailun keskeinen elementti. Joka niemeen ja notkoon rakennetaan tai suunnitellaan kylpylää. Matkailualue ei ole käytännössä mitään, jos sieltä puuttuu kylpylä. Tämä on perusteltua, sillä on huomattu, että esim. venäläisasiakkaat tykkäävät siitä, että kylpylä löytyy.

Ongelma Suomen kylpylöissä on se, että ne ovat kaikki samanlaisia. Juuri mistään ei löydy erilailla toteutettua tai edes kunnollisesti tietyn teeman ympärille rakennettua kylpylää. Kylpylän kutsuminen Spa:ksi ei muuta asiaa.

Taas kerran tarvittaisiin ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta rakentaa hyvinvointimatkailutuotteita, jotka on mietitty vastaamaan erikoisempien intressiryhmien tarpeita ja rakennettu tiukasti tiettyä teemaa noudattavaksi kokonaisuudeksi. Ruotsissa ollaan tässäkin asiassa jälleen oltu jo aikaa sitten edellä.

Eikä teemaa tarvitse hakea kaukoidästä tai mistään muualtakaan. Suomalainen luonto, ruoka, perinteet ja historia tarjoavat kylliksi rikkauksia. Miten olisi Kalevala-Spa?

Kylpylää kehitettäessä täytyy muistaa, että hyvinvointi on tunnetila joka koetaan monin eri tavoin. Matkailuyrityksen tehtävä on mahdollistaa hyvinvointikokemus ja se vaatii hyvinvointipalvelun fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Hyvinvointituotteen kokonaisvaltainen tarkastelu pelkän kylpyläosaston rakentamisen sijaan on siis ensiarvoisen tärkeää.

Luovuutta paketointiin

2011-09-12T20:27:00.000+03:00

Paketointi on naurettavan helppoa, otetaan sopiva sekoitus palveluita tai tuotteita ja muodostetaan niistä valmiiksi pureskeltuja, erilaisia ja eri hintaisia kokonaisuuksia. Paketoinnin kautta asiakkaan ostaminen helpottuu, koska joku on miettinyt jo valmiiksi yhteensopivia palveluelementtejä hänen ostettavakseen.

Vuokramökin asiakas pääpiirteissään osaa valita itse. Tosin olethan majoitusyrittäjänä toki paketoinut majoitusvaihtoehdotkin tietynlaisiin muotteihin jo tilojen rakennusvaiheessa. Jokainen "majoituspaketti" sisältää eri määrän majoitustilan tarjoamia ominaisuuksia. Toisessa mökissä on taulu-tv ja kylpytynnyri, kun taas toisessa ehkä matkatelkkari ja ulkovessa.

Vaan kun asiakas kysyy vuokramökin kylkeen oheispalveluja, aktiviteetteja, ruokailuja tms. Ei auta vastata, että me järjestämme mitä vaan haluatte.

Nimittäin asiakas ei tiedä mitä hän haluaa.

Kun taas olet oheispalvelusi paketoinut valmiiksi kauniiseen pakettiin, jokainen voi löytää antamistasi vaihtoehdoista hänelle parhaiten sopivan. Asiakkaan valinta ja ostaminen helpottuu. Ja kas kummaa, myös sinun työsi yrittäjänä helpottuu, kun ei joka kerta tarvitse miettiä kaikkea alusta.

Kaljaa ja karkkeja

2011-09-05T10:50:00.000+03:00

Pienen (maaseutu)matkailuyrityksen suunnittelussa sääntö numero yksi on tunnestusti: Älä yritä palvella kaikkia maailman matkailijoita. Jos suuntaudut perhekohteeksi, ei bisnesasiakkaat ole sinun juttusi.

Tilanne toki muuttuu, kun yrityksesi koko kasvaa ja hallitset palvelujesi tuotteistamisen ja sijoittelun niin hyvin, että voit hoitaa näppärästi eri asiakasryhmiä toisten siitä kärsimättä.

Maaseutukylissä on kuitenkin monesti ajauduttu tilanteeseen, että matkailuyritys on kylän ainut paikka, jossa harjoitetaan kyläläisten tarvitsemia palveluja, kuten viinanmyyntiä.

Pahimpia ovat sellaiset paikat, joissa perhematkailukohteen hallitseva asiakaskunta ovat paikalliset juopot. Imagollisesti ei varmaan ole ihan paras juttu, jos lapsiperheiden suosiman kesämatkailukohteen ruokaravintola terasseineen on sunnuntaiaamupäivällä täynnä karaokea laulavia paikallisia alkoholisteja.

Idea on yhtä huono, kuin myydä jalkapallo-ottelussa kaljaa ja karkkeja samalta luukulta.

Niinpä pienen (maaseutu)matkailuyrityksen sääntö numero kaksi on: Jos kaikesta huolimatta haluat yrittää palvella kaikkia, mukaan lukien paikalliset juopot, niin älä tee sitä pääasiakasryhmäsi viihtyvyyden kustannuksella.

Ratkaise asiakkaasi ongelma

2011-08-29T20:57:00.000+03:00

Kun asiakas ottaa sinuun yhteyttä, hänen ensisijainen tarpeensa on ratkaista jokin ongelma. Ottaessaan yhteyttä sinuun, hän luottaa ongelmanratkaisukykyysi.

Asiakas on liiketoimintasi kannalta tietenkin tärkein elementti. Hän maksaa palkkasi. Asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden kannalta on tärkeää huomata, että yhteydenoton hetkellä juuri se kyseinen ongelma on asiakkaalle juuri sillä hetkellä kaikkein tärkein asia. Asennoidu siis asiakkaan esittämiin (ongelmanratkaisu-) pyyntöihin sillä vakavuudella.

Ongelmahan ei tarvitse mittakaavaltaan olla esim. kokoustilan tai majoituksen tarvetta suurempi, mutta varaudu tekemään kaikkesi asiakkaasi eteen. Hänelle tarjoamasi ratkaisu on sillä hetkellä tärkeämpi kuin arvaatkaan. Ja muista, että hänellä on valta kertoa ratkaisustasi myös muille.

Pitääksesi omalta kannaltasi sen kaikkein tärkeimmän, eli asiakkaan tyytyväisenä, tarjoa hänelle mahdollisuus ratkaista ongelma toisen palveluntarjoajan kanssa, mikäli et sitä itse pysty tekemään. Tämä ei ole sinulta pois vaan se voi tulla myöhemmin takaisin moninkertaisena.

Tarinan voimaa

2011-08-23T22:01:00.000+03:00

Tarinan merkitystä markkinoinnissa on vatvottu tässäkin blogissa jo useampaan kertaan. Väitän kuitenkin että sen voimaa ei voi koskaan liikaa hehkuttaa. Varsinkin matkakohteiden kiinnostavuudessa tarinat näyttelevät valtavaa roolia. Historiasta kumpuava mukaansa tempaava tarina luo asiakkaalle syvemmän merkityksen vierailemastaan kohteesta. Tarina sitoo asiakkaan kohteeseen paljon vahvemmin, eikä visiitti jää vain pintapuoliseksi raapaisuksi.

Kaikkein voimakkaimman tunteen herättävät omakohtaiset tai muuten henkilöitävissä olevat kokemukset. Traagiset tapahtumat ja tarinat onnettomuuksista ovat myös monin verroin koskettavampia ja mieleenpainuvampia kuin positiiviset asiat.

Kohteeseen liittyvien syvempien merkitysten esiintuominen onkin kohteen fyysisten resurssien ohella tärkein asia sen houkuttelevuuden kannalta. Kohteen tulee olla koettuna koskettava, mutta jotta asiakas saapuu ylipäätään tuon tunteen kokemaan, täytyy hänen saada pieni vihje asiasta jo markkinoinnin kautta. Kohteen koko arvo voi perustua tarinalle tai sitten kohteen ensisijainen tuote on tuiki tavallinen, mutta asiakas houkutellaan sen äärelle tarinan voimalla.

Taidokkaasti luodut tarinakokonaisuudet luovat matkakohteelle täysin oman ilmapiirinsä. Tarina otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja se tuodaan asiakkaalle esiin monin eri keinoin ja eri näkökulmista mahdollisimman vahvan tunteen ja kohteeseen "uppoutumisen" saavuttamiseksi. Toisto toimii hyvin asiakkaan sitouttamisessa kohteeseen, aivan kuten markkinoinnissakin.

Kesä tulee, eksyykö ulkomaan turisti teille?

2011-05-10T13:19:00.000+03:00

Kevät on kutkuttavaa aikaa varsinkin eteläsuomalaisten maaseutumatkailuyritysten kannalta. Kun pohjoisen sesonki on loppumaisillaan, on muualla valmistautuminen (toivottavasti) jo pitkällä kesämatkailijoita varten. Enää ei passaa harmitella huonosti mennyttä talvea vaan hioa kaikki (myös laituri) huippukuntoon Suomen kesää varten.

Kaikkihan satsaavat kansainvälisiin matkailijoihin. Toiveissa on, että valoisia kesäöitä ihastelemaan virtaavat tuhannet keskieurooppalaiset ja venäläiset eksyisivät sinunkin terassille.

Nyt on viimeinen hetki tarkistaa, että ulkomaaneläjät käyttäisivät muitakin metodeja kohteeseesi löytämiseksi kuin eksymistä. Tärkeintä on antaa asiakkaalle tarvittava informaatio hänen ymmärtämässään kieliasussa vieläpä niin, että asiakas löytää sen.

Olet todennäköisesti (toivottavasti) valinnut tarkkaan asiakaskohderyhmäsi, etkä yritä tarjota kaikille kaikkea. Kun kohderyhmä on rajattu, täytyy heille vain kertoa miksi ja miten kohteeseesi päästään.

Jos viime vuonna siskontyttären kääntämä saksankielinen materiaali nettisivuilla toi kaksi saksalaista asiakasta, kokeilepa tänä vuonna käännätää tekstit ihan ammattilaisella. Tämä tietysti maksaa hieman enemmän, mutta todennäköisesti tuplaat saksalaisten asiakkaiden määrän. Tällä jo melkein kuittaakin syntyneet ylimääräiset kulut.

Huhut kertovat, että venäläiset tykkäävät vieläpä jopa enemmän informaation saatavuudesta omalla kielellään.

Miksi sitten pitää hakea täydellisyyttä, eikö riitä että tulee jotenkin ymmärretyksi? Esimerkiksi siksi, että sinnepäin tehty kieliversio saa kohteesi tuntumaan vähemmän laadukkaalta kuin naapurin, vai mitä?

Ei oota venäläisille

2010-12-31T22:57:00.000+02:00

Näin vuodevaihteessa Suomi täyttyy taas perinteisesti venäläisistä turisteista. Joka vuosi ollaan innoissaan siitä, että junat ovat täynnä toinen toistaan innokkaammin Suomeen lomaa viettämään tulevista pietarilaisista. Nyt aihetta riemuun on monin verroin aiempaan verrattuna, tuleehan Allegron kyydissä nyt naapurista huippunopeasti ja eteläinen Suomi on entistä houkuttelevampi pietarilaissilmin.

Edelleenkään Etelä-Suomessa ei vain ole venäläisille juurikaan tarjottavaa.

Puuttuu puitteet ja taito tuotteistaa venäläisille asiakkaille helposti ostettavia tuotteita. Kaikkein päällimmäinen ongelma on, ettei meiltä löydy edes majoitusta, jonka laatutietoinen ja maksukykyinen venäläisasiakas kelpuuttaisi. Eteläisen Suomen mökkivaltaisilla järvialueilla on aivan liian harvassa kohteessa ymmärretty, että mökkibisnes voi elää lähes pelkästään venäläisten asiakkaiden varassa, jos puitteet ja hinnoittelu on kohdallaan. Rikkaampi venäläinen asiakas maksaa mielellään huvilastaan 3000 euroa/viikko, jos neliöitä on halutut parisataa ja varustelu huippuluokkaa. Ristiinassa sijaitseva Kaidan Kiho on hyvä esimerkki, joka porskuttaa tällä formaatilla mainiosti.

Oma lukunsa on suomalaiset kylpylät, joita löytyy kyllä joka niemen nokasta, mutta edes eurooppalaisella, saati vaativalla venäläisellä maulla varustetut turistit eivät näissä kohteissa kauaa viihdy. Myös kylpylöiden osalta täytyisi kiinnittää enemmän huomiota kaikkein maksukykyisimpien asiakkaiden tarpeisiin. Lukuun ottamatta suuria rakennusinvestointeja, kuten Holiday Club Saimaa, ovat monet turisteja miellyttävät asiat kaiken lisäksi suhteellisen pienten ponnistusten takana. Esimerkiksi tuotteistamalla laadukkaasti suomalaista luontoa, paikallisuutta ja hyvinvointia luonnon tarjoamien elintarvikkeiden ja liikunnan kautta avaisi mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen asiakkaiden palvelemiseen. Nämä mahdollisuudet ovat etenkin maaseudun matkailutoiminnan avain.

Kuva: www.vr.fi

Päijännettä kraanasta pulloon ja tarinaa höysteeksi

2010-10-14T20:45:00.000+03:00

Seth Godin on kirjoittanut erinomaisen kirjan: Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita. Kirjassa pureudutaan erittäin havainnollisesti tarinoiden voimaan markkinoinnin aseena.

Godinin mukaan tarina muuttaa kuluttajan tapaa kokea tuote tai palvelu ja tarinan aitous määrää kertooko kuluttaja tarinan myös muille ihmisille.

Kohtasin suomalaisen tuotteen, NORD-pulloveden jonka tarina on vähintäänkin kiehtova ja kirvoitti minut kertomaan tarinasta ja tuotteesta eteenpäin.

Ensiluokkainen NORD on peräisin Päijänteestä. Se virtaa maailman pisimmässä kalliotunnelissa ja saapuu pullottamolle puhdistettuna, kristallinkirkkaana ja jäisen raikkaana.

The premium water NORD comes from Lake Päijänne. Piped through the longest bedrock tunnel in the world the water is purified, crystal clear and icy fresh as it arrives at the bottling plant.

Suomennettunahan etiketin tarina kertoo, että Nord on helsinkiläistä kraanavettä pullotettuna. Tarinassa on parasta, että se ei periaatteessa valehtele pätkääkään. Mitä nyt antaa ehkä ymmärtää, että vesi puhdistuisi jäänraikkaaksi juurikin matkallaan Päijänne-tunnelissa pääkaupungin kraanoihin.

Päijänteen vesihän on oikeasti juotavan hyvää ja se tulisikin tuotteistaa niin ensiluokkaisena juomavetenä, kuin virkistystuotteena ja -palveluna. Tuotteen päämarkkina-alueella Saudi-Arabiassa se on varmasti kirjaimellisesti mukiin menevää suomalaisittain ns. perusraanavetenäkin.

Voisiko vientiin menevien Nord-pullojen kylkeen liimata matkailumainoksen: Piditkö Nord-vedestä? Haluaisitko uida tässä kristallinkirkkaassa ja jäisen raikkaassa vedessä? Tule Päijänteelle!

Ruotsalaiset osaavat tuotteistaa jäteveden virkistyspalveluksi

2010-09-24T15:29:00.001+03:00

Tämän blogin jätevesiaiheiset kirjoitukset jatkuvat ruotsalaisia ylistävällä puheenvuorolla. Vaikka Suomi onkin maailman paras maa, niin länsinaapurissa kaikki on tunnetusti fiksumpaa. Niinpä siellä yhdyskuntajätteestäkin voidaan ideoida varsin toimivia juttuja. Tukholman läheisyydestä nimittäin löytyy kaksi innovatiivista kuntaa: Tyresö ja Nynäshamn. Näistä jälkimmäinen on jopa älynnyt tämän tyyppisen ympäristöinnovoinnin imagomerkityksen ja markkinoi itseään ilmaisulla "Ekokommun".

Molemmissa kunnissa on tuotteistettu paikallinen jätevedenpuhdistamo virkistysalueeksi. Jäteveden johdattaminen kosteikkotyyppisen vesistöalueen läpi vähentää veden kiintoaineiden ja ravinteiden määrää, jolloin vesistöt kuormittuvat vähemmän.

Syystä että tämän tyyppiselle vesistöalueelle jämähtää huomattava määrä jätevesissä kulkeutuvista ravinteista, ovat nämä alueet kasvillisuudeltaan varsin reheviä ja soveltuvat luonnon tarkkailuun ja virkistäytymiseen verrattoman hyvin.

Näin ollen kosteikon perustaminen ja sen tuotteistaminen virkistyskäyttöön lyö jopa kolme kärpästä samalla iskulla. Samalla kun vesistöihimme laskevat jätevedet puhdistuvat luonnollisella menetelmällä saavat matkailijat ja paikalliset asukkaat nauttia rehevästä virkistäytymisympäristössä, jossa ei siis todellakaan ole minkäänlaisia hajuhaittoja. Kolmantena urbaanin ympäristön laitamille rakennetut kosteikot tarjoavat mahtavan ympäristön koululaisille tutustua luontoon ja oppia myös ympäristönsuojelusta. Ruotsin mallia siis kopioimaan tänne Suomeenkin!

Negatiivisia elämyksiä

2010-08-24T21:57:00.000+03:00

Nykyään vessassa käyminenkin tulisi olla erityinen elämys. Ei riitä, että homma vaan toimii hyvin vaan kokemuksen tulisi olla pysäyttävä. Matkailupalveluilta odotetaan toinen toistaan hätkähdyttävämpiä elämyksiä. Ihmiset matkustelevat paljon ja ovat kokeneet niin sanotut peruselämykset huvipuistojen vatkaimista nokipannukahveihin.

Kun mikään perinteinen ei enää riitä, täytyy keksiä jotain muuta. Uutta trendiä edustavat negatiiviset elämykset. Venäläiset rikkaat haluavat kokea miltä tuntuu elää köyhänä. Eurooppalaiset haluava mennä ravintolaan, jossa on tarkoituksella törkeän huono palvelu ja hirveä ruoka.

Helsingin uusin matkailuavaus on viemärimatkailu. Tutustuminen viemäritunneleihin on kaikessa negatiivisuudessaan varmasti monella tavalla pysäyttävä elämys. Viemärivierailun jälkeen tuntee varmasti olevansa uudistunut ja oppineensa jotain uutta. Kenties kokemuksen siivittämänä äityy jopa säästämään vettä tai katsomaan tarkemmin mitä vessanpöntöstä vetää alas.

Yksi ehkä kaikkien aikojen nerokkaimmista ideoista negatiivisen kokemuksen tarjoavasta palvelusta on Lapinlahden lintujen aikanaan lanseeraama Vittuilupuhelin. Tämän tyyppisillä elämyspalveluilla on hyvin tuotettuna ja tuotteistettuna varmasti kysyntää tulevaisuuden yltäkylläisyyden maailmassa.

Kuva: Stuck in Customs'

Sauna on extreme-elämys

2010-08-11T14:16:00.000+03:00

Maailma kohahti venäläismiehen saunottua itsensä hengiltä Heinolassa. Kansainvälisissä medioissa saatu huomio oli lähes huikeaa. Tuskin yhden miehen kuolema urheilusuorituksen aikana on kuitenkaan niin harvinainen juttu, että reaktio vaikkapa yksittäisen vuorikiipeilijän kuoleman kohdalla olisi vastaava.

Kiuasvalmistaja Harvian toimitusjohtaja Risto Harvia totesi, ettei episodi ainakaan paranna yrityskuvaa. Heinolan kaupunki ilmoitti höyryn tuskin hälvettyä, ettei kisaa järjestetä enää koskaan.

Miksi ei?

Eikö juuri nyt olisi hyvä sauma hyödyntää mediahuomiota ja lyödä lisää puuta pesään? Kyllähän saunominen on ulkomaalaiselle jo normaaliolosuhteissa extremelaji. Miksei sitä sellaisena markkinoitaisikin?

Kaikki extriimi ja äärimmäisyyshän ovat nykypäivänä elämyksiä. Matkailijat hakevat "hallittua hengenvaaraa". Mikäpä tämän tapahtuman jälkeen olisi hallitumpaa hengenvaaran kokemista kuin normaali saunominen.

Heinolan kaupunki puolestaan voi yrittää murtautua maailmaan mediaan millä tahansa teemalla, mutta tuskin löylykilpailun nyt ja tulevaisuudessa saamaa huomiota ja markkina-arvoa pystyisi koskaan ylittämään. Tämän tajusi heti ainakin muuan kauppamies Keskinen.

Kuva: KSML.fi/Keski-Suomen Pelastuslaitos

Palvelumuotoilua case Muumimaailma

2010-08-06T15:21:00.000+03:00

Tämä blogi palailee kesälomilta kertailemalla kesäisiä havaintoja pienimuotoisen matkakertomuksen muodossa.

Vierailimme perheemme kanssa Muumien kotisaarella Suomen Naantalissa. Paikanpäällä voisi heti äkkiseltään luulla olevansa Brion, Emmaljungan, Carenan tai vaikkapa Peg Peregon tuote-esittelyssä. Lastenvaunuja ja -rattaita vilisee jokapuolella valehtelematta satoja.

Epäilemättä Muumimaailman ydinasiakasryhmä on tiedostettu myös kohteen hallinnossa. Varmasti valtaosa perheistä saapuu paikalle jonkinlaisen neli- tai kolmipyöräisen vehkeen kanssa.

Epäilemättä Muumimaailman johdossa on myös päteviä henkilöitä, jotka hallitsevat niin palvelumuotoilun kuin palvelukokemuksen suunnittelun niin, että valitun ydinkohderyhmän tarpeet täyttyvät niin

oikeanlaisen ympäristön
oikeanlaisten palvelun tuottamisen työkalujen kuin
oikeanlaisten toimintojenkin osalta.

Siksi täällä Suomen perhematkailun Mekassa pisti hieman ihmetyttämään muutama yksityiskohta, jotka sattuivat ohimennen pistämään silmään:

- Miksi Muumilaakson viralliselta pysäköintialueelta, Muumiparkista alueen porteille johtava kuljetus on järjestetty busseilla, joihin oikeasti mahtuu kolmet lastenvaunut tai -rattaat? Kuvassa on bussin käytävälle tungettu kahdeksat nelipyöräiset!

-Kuljetus bussipysäkiltä rantaan, Muumilaakson porteille oli järjestetty niin innovatiivisesti myös nelipyöräiset perheet huomioiden, että tuskin edes kiinnitimme huomiota Muumien saarelle johtavan laiturin alkupään noin 45 asteen kulmassa olevaan "liukumäkeen" jota pitkin vaunut näppärästi kyllä tulivat alas, mutta tennarit eivät meinnanneet pitää.

- Itse saarella meno oli leppoisaa, mitä nyt tiukat liikennesäännöt kiristivät muuten rentoa tunnelmaa. Täytyyhän liikennessäännöt toki olla tarkat, jotta yksien vaunujen mentävillä käytävillä ei satu ajelemaan nelipyöräisillä vahingossa vastakkaisiin suuntiin ja aiheuta ruuhkaa tai jopa yhteentörmäystä.

Henkilökohtaisesti jouduin kokemaan kauhunhetkiä Muumilaaksossa kun meinasin valokuvatessani tulla jyrätyksi Muumipeikon toimesta. Siksi mietityttääkin, että miltä pienistä muumivieraista mahtaa tuntua katsoa idoliaan tästä näkövinkkelistä?

Ehdotankin muumilaakson hahmoille silmiä nenän alle, jottei kuonon alapuolinen elämä jää huomioimatta.

Mistä johtuu, ettei netti tahkoa? - vieraileva kirjoittaja Ilkka Kauppinen

2010-06-22T09:37:00.003+03:00

Voisi luulla, että maaseutumatkailuyritykset olisivat ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöönsä uusimpia internetin työvälineitä.

Työkalut ovat usein ilmaisia, heillä ei ole suurten katto-organisaatioiden mukanaan tuomia rajoituksia ja mikä parasta - internet mahdollistaa henkilökohtaisen otteen markkinointiin, mikä sopii useille kohteille kuin voisilmä pullaan.

Tästä huolimatta maaseutumatkailuyritykset eivät ole ottaneet internetiä omakseen markkinointinsa tehostamisessa kovinkaan tomerasti.

Tähän on mielestäni kolme syytä:

1) Resurssipula

Vaikka internetmarkkinoinnin työkalut ovat usein ilmaisia, vaatii niiden tehokas hyödyntäminen usein paljonkin aikaa.

Toisaalta, jos matkailun internetmarkkinointi tehdään hyvin ja kohdennetusti, johtaa se tuottavaan toimintaan ja resursseja onkin äkkiä käytettävissä enemmän. Täten tiettyjen säännöllisten ja aikaa vievien työtehtävien ulkoistaminen (kuten laskutus) on mahdollista

2) Pelko koittaa jotain uutta

On paljon turvallisempaa hinkata takapihan laituria, kuin opetella jotain täysin uutta.

Toisaalta, eikö uuden opettelu ole juuri elämän suola, joka pitää mielen virkeänä ja työnteon mielekkäänä?

3) Osaamisen ja tiedon puute

Mielestäni suurin ongelma maaseutumatkailun internetmarkkinoinnin ja sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä on kuitenkin lopulta osaamisen ja tiedon puute.

Jos ei tunne internetiä ja sen tuomia mahdollisuuksia edes perustasolla, on kovin vaikeaa sitä lähteä kehittämään.

Mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen on useita:

- Osallistua erilaisille kursseille ja koulutuksiin. Maaseutuyrityksille sopivia internetmarkkinoinnin koulutuksia tarjoaa mm. Matkailun ja elämystuotannon klusteri.

- Seurata erilaisia sähköisen liiketoiminnan ja internetmarkkinnoinnin blogeja.

- Osallistua alan seminaareihin, seuraava oiva seminaari on 27.9.2010 Vantaalla järjestettävä eTourism -tapahtuma

Jatketaan sitä laiturin hiontaa, kuva miikkahoo

------------------------------------------------------------------------

Ilkka Kauppinen on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:n kehitysjohtaja, konsultti ja ahkera bloggaaja Rovaniemeltä.

Mistä hyvä slogan matkakohteelle?

2010-05-28T14:48:00.001+03:00

Matkailumarkkinoijaa mietityttää monesti, että mistä ihmeestä sitä keksisi sopivan iskulauseen oman kohteen markkinointiin?

Niinkuin matkailussa yleensäkin, kannattaa markkinoinnissakin pitäytyä aidoissa ja alkuperäisissä asioissa. Kun tuotteistamme oman alueemme matkailua, mietimme tuotteidemme sisältöä ja esiintuontia alueellisten vahvuuksiemme kautta.

Mitkä ovat ne fyysiset vahvuudet, jotka tekevät kohteestamme erityisen?

Mikä on se erityinen mahdollisuus, jonka asiakkaamme pääsevät juuri meidän kohteessamme kokemaan, mutta eivät juurikaan muualla, ainakaan yhtä mieleenpainuvasti?

Onko historiassamme tai perinteissämme jotain sellaista, jolla on syvempi merkitys, joka voisi jo markkinoinnin kautta herättää potentiaalisissa asiakkaissamme mielikuvia merkityksellisestä paikasta?

Sopivalla tavalla humoristinen slogan jää varmasti mieleen. Kun iskulauseeseen saa vielä kätkettyä kaksimielisen viestin, on menestys taattu. Nykypäivänä, jolloin viestinnässä ei tarvitse miettiä siveellisyyksiä tai soveliaisuuksia, voi surutta hyödyntää ihmisten irvokastakin mielikuvitusta.

Kaikkein tärkeintä iskulauseessa on, että se laittaa ajattelemaan ja herättää tunteita. Näin asiakas saadaan sidottua yhdellä lauseella paikan henkeen jo ennen kohteeseen saapumistaan. Voimakas, etukäteen saatu mielikuva kun tuppaa aina vahvistumaan vierailun myötä.

Suomalainen ruoka tuo hyvinvointia ja matkailun sisältöjä

2010-04-29T22:20:00.001+03:00

Suomalaista ruokaa on totuttu pitämään jotenkin ala-arvoisena eurooppalaisessa gastronomian kentässä. Eikä vähiten suomalaisten itsensä taholta.

Lähiruokakulttuuri on kuitenkin nostanut päätään viime vuosina Suomessa tuoden oivaa lisämaustetta matkailun saralle. Hyödyntämällä pohjoisia lajikkeitamme ja perinteikästä ammattitaitoa yöttömän yön tuotteiden jalostamisessa kulinaristisiksi elämyksiksi, luodaan matkailutuotteisiimme arvokasta kotimaista sisältöä.

Pikkuhiljaa pohjoisen luonnon tuotteet alkavat saada arvostusta myös kansainvälisesti, kunhan itse ensin tunnustamme niiden ylivoimaisuuden hyvinvoinnin tuottajana.

Elintarviketeollisuutta tulisikin hyödyntää paljon nykyistä laajemmin matkailun ja hyvinvoinnin tuotteistamisessa. Kuinka moni elintarvikeyritys pitää itseään matkailukohteena tai arvokkaana sisältönä ulkomaalaisen vierailulle Suomessa?

Yksi erittäin hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on Vääksyn Mylly Asikkalassa, joka on yksi harvoista suomalaisista pienmyllyistä. Mylly jauhaa jauhonsa lähituottajien raaka-aineista ja lähiruoan hyvinvointinäkökulma on tärkeä osa toimitusjohtaja Kari Savolan ideologiaa. Mylly on tuhansien vuosittaisten kävijöidensä myötä myös merkittävä matkailukohde Vääksyssä. Perinteinen elintarvikeyritys ei tuijota toimintaansa vain myllynä, vaan yhtälailla aktiivisena matkailu- ja hyvinvointiyrityksenä. Moni suomalainen matkailualan pienyritys voisi ottaa oppia Vääksyn Myllystä myös sosiaalisen median hyödyntämisessä markkinoinnissa!

Elintarviketeollisuus on suuri mahdollisuus etenkin maaseutumatkailun sisällöntuotannossa. Maatilat, myllyt, leipomot, pienpanimot ja näihin kaikkiin liittyvät historian ja perinteen merkitykset ovat mitä mainiointa sisältöä. Ja mikä parasta, elintarvikkeiden myötä suomalainen maaseutu voidaan tuoda trendikkäästi myös kaupunkilaiseen ravintolapöytään. Ajatus, joka kummallisella tavalla on ollut laajalti vieras aina tähän päivään asti. Edelleen se suomalainen vaihtoehto on torin grilli tai aseman baari, höystettynä paikallisilla juopoilla.

Maailmanloppu tulee, miten käy maaseutumatkailun?

2010-04-24T21:54:00.001+03:00

No, jos ei sentään maailmanloppu vielä pariin vuoteen ole näköpiirissä, niin viimeaikojen epävakaus maankuoressa aiheuttaa jo pieniä kysymysmerkkejä tulevaisuuden ylle. Ainakin jos ajatellaan asiaa matkailun näkökulmasta.

Kaikki maailman kolkat eivät enää tunnu turvallisilta matkustuskohteilta. Uutiset maanjäristyksistä ja muista luonnonmullistuksta jyskytävät pelon siementä Aurinkomatkojen lomaopasta tankkaavien takaraivoihin. Entäpä lentoliikenne. Eihän uskalla edes lähteä reissuun, kun pelottaa, ettei enää pääsekään kotiin silloin kun oli suunniteltu. Sitä paitsi tietyt signaalit ovat jo kertoneet, että kaikki lentoyhtiöt eivät kenties nousisikaan enää tuhkasta.

No, kuten Pirjo Räsänenkin kolumnissaan ansiokkaasti tarkastelee, maaseutumatkailu on matkalla kohti nousua. Jääkööt lentokoneet nousematta. Mikä ruokkiikaan paremmin kotimaan ja lähialueen matkailua, kuin pelko lentämisestä ja kaukomaiden turvattomuudesta.

Suomen kallioperä on pysynyt samassa muodossaan jo tuhansia miljoonia vuosia, ollen maailman vakaimpia alueita. Nauttikaamme siis tulevan kesän turvallisesta matkailusta kotimaassa Slow-tourism periaatteiden mukaisesti ilman stressaavia lentomatkoja. Suomessa sentään maa pysyy jalkojen alla!

Mämmistäkin tuli matkailuvaltti?

2010-04-08T20:26:00.001+03:00

Tuore raportointi kertoo, että suomalainen Pääsiäinen noteerattiin nyt ulkomaillakin. Lomalaitumen presidentti Kimmo Aalto kertoo pääsiäisen vetävän nyt myös ulkomaalaisia turisteja.

Mämmiturismin voittajia ovat eritoten maaseutumatkailuyritykset. Tänä keväänä pääsiäissesongin vahvuudet nousivat eritoten perinteiden kautta esiin. Matkailijat hakevat esimerkiksi Pohjanmaan pääsiäisvalkeisiin ja Pohjois-Karjalan ortodoksisuuteen liittyviä pääsiäisperinteitä.

Pääsiäisen noustessa trendikkääksi myös ulkomailla, nousee mahdollisuudet pilviin myös perinteisten suomalaisten pääsiäisruokien osalta. Pian italialaiset vetävät mämmiä kieli pitkällä. Laitilan wirvoitusjuomatehdas haistoi mämmin valtavan potentiaalin ja lanseerasi pääsiäisen alla Mämmioluensa. Ja kuinkas kävikään?

Jälleen loistava esimerkki tuotteistamisen mahdollisuuksista liittyen suomalaisiin hulluuksiin!

Beckhamin kassit nähtävyytenä

2010-03-17T15:00:00.001+02:00

Matkailuattraktioiden synnyttämisessä keskeinen asia on merkitseminen. Mikään kohde tai asia ei ole kiinnostava, ennen kuin se merkitään merkitykselliseksi. Matkakohteen elävöittämisessä on kyse oikeanlaisesta merkitsemisestä, jonka avulla kerrotaan kohteeseen liittyvä syvemmät merkitykset.

Viimeisin hyvä esimerkki elävöittämisestä ja merkitsemisestä on tapaus Beckham Turussa.

IS oli paikalla, kun Beckhamien henkivartijat kantoivat julkkispariskunnan matkatavarat ruskeaan tila-autoon.

Vauhkoontuneet ihmiset tulivat rynnien katsomaan jopa Beckhamien matkatavaroita. Tuskin ketään kiinnostaa lähteä bongailemaan lentolaukkuja sinänsä, mutta David Beckhamin lentolaukun näkeminen aiheuttaa ihmisissä melkoisia kiksejä...

Olisikin varmaan ollut vuosisadan matkailumarkkinointi-idea tarjota reiluhko summa rahaa Beckhamin lentolaukusta, joka sitten olisi laitettu Turun torille lasivitriiniin esille. Siinä olisi ollut takuuvarma kesän hittikohde kotimaan matkailumarkkinoille.

Kylämatkailun kehittämisessä järkeä?

2010-03-16T15:00:00.001+02:00

Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen on linjattu yhdeksi keskeiseksi maaseutumatkailun tulevien vuosien painopistealueeksi. Tehtävää toteuttamaan käynnistyi viime vuonna valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke, jonka ensimmäisessä vaiheessa on valikoitu kehittämiskohteiksi 12 pilottikylää ympäri Suomea.

Äkkiseltään asiaa pohdittuaan ajattelee helposti, ettei suomalaisten kylien matkailullisessa kehittämisessä liene paljonkaan järkeä. Tottakai, onhan matkailun merkitys maaseudun rakennemuutoksen vaikutuksien lieventäjänä keskeinen. Ja matkailutoiminta pitää palveluita maaseudulla ja pönkittää osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta maatilojen kannattavuuden heikentyessä. Mutta...

Onko Suomessa sitten potentiaalisia kyliä, joissa matkailua voisi tosissaan kehittää? Kyliä, jonne matkailijat sankoin joukoin ryntäisivät? Riittääkö innovatiivisuus ja onko kylissä oikeaa otetta hommaan? Pelkällä "me-hengen" nostatuksella ja kyläyhdistyksen talkoohengellä matkailu kylissä ei muutu bisnekseksi. Matkailu tarvitsee jonkun keskeisen vetonaulan, jonka ympärille kokonaisuus rakentuu. Mikä tahansa maalaiskylä ei sopine matkailulliseksi kehittämisen kärjeksi valtakunnallisessa tarkastelussa. Sen sijaan esimerkiksi sellaiset kylät, kuten Sirkka tai Fiskars lienevät oikeutettuja saamaan matkailukylän tittelin. Hämmästyttävästi nämä matkailun kärkikylät kyllä puuttuvat nyt valittujen pilottikylien joukosta.

Pikainen tarkastelu kylämatkailuhankkeen pilottikyliin kuitenkin osoittaa myös oivallista kehittymispotentiaalia ja hyvää otetta pilottikylien joukossa. Kuinka moni matkailukohde Suomessa hyödyntää Google Street View-palvelua markkinoinnissaan? Oppia voi ottaa Leineperin kylästä satakunnassa.

Kansa valitsi vuoden Suomi-kuvan

2010-02-23T10:03:00.002+02:00

Postimerkki on oman aikansa peili. Postimerkit kertovat kunkin vuoden merkittävistä tapahtumista, ajan ilmiöistä ja tänä päivänä kasvavassa määrin kansainvälisestä yhteistyöstä. Miljoonissa kirjeissä ja korteissa ne luovat ja levittävät Suomi-kuvaa ympäri maailman. (www.itella.fi)

Suomen kansa on valinnut vuoden 2009 postimerkin, Suomi-kuvan, joka kertoo suomalaisuudesta ja isänmaamme erityisyydestä maailmalla.

Postimerkki on kuin pienikokoinen markkinointikuva, josta ulkomaalainen pystyy aistimaan tunnelmia suomalaisesta elämänmenosta. Postimerkki toimii samalla matkailumarkkinointina. Vuoden 2009 postimerkki kuvastaa suomalaisten omia mielikuvia ja mieltymystä isänmaan järvimaisemaan. Tällaisena me haluamme Suomemme.

Enää enempää kritisoimatta järvimaiseman ja auringonlaskujen korostamista Suomi-mielikuvissa, totean vain, että mielikuvien muodostamisessa (jopa postimerkkitasolla) kannattaisi miettiä matkailumarkkinointikuvan perussääntöä.

1/3 maisemaa
1/3 toimintaa
1/3 symboliikkaa tai syvempiä merkityksiä

Luonto on Suomen kulttuuri

2010-02-18T18:46:00.001+02:00

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila pohti puheessaan Päijät-Hämeen matkailuparlamentissa 9.2.2010 Suomen matkailun tuotteistamista ja konseptointia. Hän peräänkuulutti rohkeutta markkinointiin ja kehoitti unohtamaan perisuomalaisen vaatimattomuuden.

"Missä muualla voisi paremmin rentoutua kuin suomalaisen luonnon keskellä, järven rannalla"

Ministeri osuu kuvauksessaan oikeaan, suomalainen luonto on mitä otollisin paikka akkujen lataamiseen ja mielen virkistämiseen. Kuitenkaan pelkästään tuolla mielikuvalla ei suomalaista järven rantaviivaa myydä palveluna senttiäkään. Tuotteistamisen pitää synnyttää konkreettisempia markkinointimielikuvia, kuin vain auringonlaskujen tuijjottamista.

Viime aikoina on vauhkottu paljon kulttuurimatkailun kehittämisestä. Tällä ei pitäisi kuitenkaan liiaksi viitata ns. korkeakulttuurin tuotteistamiseen, sillä siinä sarjassa Suomella on työ ja tuska näkyä maailmalla. Harva turisti kuitenkaan tulee Helsinkiin vaikkapa Kiasman tai Kansallisoopperan takia. Enemmän turisteja kiinnostaa että miten täällä helkkarin kylmässä korvessa voidaan ja on voitu ylipäänsä elää kautta aikojen!

Niinpä suomalaisen luonnon tuotteistamisen tulisikin lähteä suomalaisen perinteisen luontosuhteen kautta. Suomalainen kulttuuri on kautta aikojen ollut vuoropuhelua luonnon kanssa. Tämä vahvuus erottaa meidän muista maista niin luonnon kuin kulttuurinkin tuotteistamisen kannalta.

Lempiesimerkkini aiheesta on olutkulttuuri. Miksi tämä luetaan aidoksi, oikeaksi, alkuperäiseksi, tyylikkääksi, trendikkääksi olutkulttuuriksi.

Miksi tätä ei ole tuotteistettu aidoksi, oikeaksi, elkuperäiseksi, tyylikkääksi ja trendikkääksi olutkulttuurin ilmentymäksi?

Toinen esimerkki on niin imagollisesti kuin tuotteistamisenkin osalta totaalisen alihyödynnetty aidoista ja alkuperäisitä suomalaisista raaka-aineista perinteisellä menetelmällä valmistettu sahti. Oluttyyppi, jonka edesmennyt olutguru Michael Jackson arvosti yhdeksi maailman parhaista. Hän kuvaili sahtia mm. oluenteon historian puuttuvaksi renkaaksi Mesopotamian ja nykypäivän välillä.

Siinäpä Suomelle irlantilaisen tai belgialaisen oluen veroinen brändi, hyödyntäkää sitä hyvät ravintoloitsijat, matkailuyrittäjät ja sahdinpanijat!

Suomessa on enemmän matkailuportaaleita, kuin valmiita myytäviä tuotteita.

2010-02-09T15:43:00.000+02:00

Tuotteistamisongelma on noussut keskipisteeseen viimeistään valtakunnallisen visitfinland.com portaalin lanseerauksen myötä. Sen lisäksi, että portaali on osoittautunut yrityksille vaikeaksi käyttää, on huomattu, ettei matkailutuotteet täytä portaaliin pääsyn edellytyksiä. VisitFinlandin käyttöongelmiin saatiin ratkaisu Matkailun edistämiskeskuksen julkaistua aiheesta opetusvideot. Erinomainen askel yritysten vyörymiseen kansainvälisille markkinoille!

Opetusvideot eivät kuitenkaan poista sitä ongelmaa, ettei meillä edelleenkään ole kunnollisia tuotteita, jotka sähköisesti saataisiin näppärästi ostettavaan muotoon. Ongelman ydin ei ehkä ole pelkästään yksittäisten tuotteiden tuotteistamisessa, vaan sen juuret ovat syvemmällä yrityksen toiminnassa.

Yllä oleva kuva on tyypillinen maaseutumatkailuyrityksen strategiapaperi.

Sinälläänhän tilanne on hyvä, puhtaalta pöydältä on aina mukava lähteä, eikä tarvitse sulkea mitään ovia. Tuotekehitys ja tuotteistaminen kuitenkin olennaisesti perustuvat liiketoiminnan yleiseen strategiaan, jossa määritellään tarjolla olevista liiketoimintamahdollisuuksista parhaimmat ja yritystoimintaan sopivimmat. Jos yrityksen liiketoinnan juoni (strategia) on hukassa, ei pysytä suuntamaan tuotekehitystäkään menestyksekkäästi.

Näin ollen yhdenmiehenyrityksenkin kannattaa kaivaa paperi ja muotoilla siihen oman liiketoimintansa suuntaviivat! Mieti ainakin:

1) mitkä ovat omat vahvuutesi,

2) kenelle voit tuottaa lisäarvoa vahvuuksiisi perustuen,

3) ketkä ovat kilpailijoitasi,

4) mitä sellaista sinä voit tarjota, jota kilpailijasi eivät pysty tarjoamaan

...pääset pian johtopäätökseen siitä, mitä palveluja haluat (ja pystyt) tuottaa ja kenelle. Huomaamatta tuotteistaminenkin muuttuu helpommaksi ajatukseksi.

VisitFinland opetusvideo tuotetietojen lisäämiseen

2010-01-26T12:25:00.002+02:00

Oletko ihmetellyt, että miten ihmeessä tietojen lisääminen VisitFinland.com portaaliin tapahtuu? Ei hätää, Matkailun edistämiskeskuksen julkaisemat VisitFinlandTutorial videot auttavat kädestä pitäen lisäämään yrityksen ja tuotteiden tiedot uuteen maaportaaliin.

Videot on jaettu kolmeen eri teemaan, jotka askel askeleelta opastavat tietojen lisäämisen yrityksen perustiedoista tuotetietoihin ja maksuttomiin perustietoihin.

1. VisitFinlandTutorial: yritystietojen lisääminen

2. VisitFinlandTutorial: matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen

3. Maksuttomat perustiedot, esim. majoitustuotteen tietojen lisääminen

Ja nyt kaikki heti päivittämään tiedot ajan tasalle, jotta asiakaskin ne löytää. Vaarana on tässäkin, että naapurisi päivittää ensin ja kaikki asiakkaat menevät hänelle!

Vain kallis on venäläisille kyllin hyvää

2010-01-15T22:33:00.002+02:00

Aikanaan venäläisille matkailijoille myytiin Lappeenrannassa tavaraa hyvään hintaan. Puhuttiin jopa, että venäläisiä varten tuotteisiin laitettiin omat, kalliimmat hinnat kuin mitä paikallisille myytäessä. Venäläinen turisti ei sitä paitsi tyytynyt ostamaan yhtä kenkäparia tai yhtä kahvinkeitintä vaan hän lastasi ostoskärryynsä kaikki saatavilla olevat kappaleet mieleisestään hyödykkeestä.

Hulluista ajoista venäläisten ralli lienee hieman hiljentynyt, mutta on laskettu, että venäläiset tuovat pelkästään Lappeenrantaan noin 70 miljoonaa euroa vuosittain.

Yksi tyypillinen piirre näissä turisteissa edelleen on. He tuntuvat arvostavan tavaraa ja palvelua, joka maksaa. Halpaa tavaraa ei lähdetä kotiin viemään eikä halpaa palvelua jäädä kokemaan.

Hinnan vaikutusta tuotteen nautittavuuteen on tutkittu esim. Martin Lindsromin (2009) kirjassa Buyology - Ostamisen anatomia.

"Stanfordin yliopiston ja California Institute of Technologyn tutkijat pyysivät koehenkilöitä arvioimaan erihintaisten viinien tuottamaa nautintoa. Viineistä kaksi esiintyi kokeessa kaksi kertaa, ensin kalliin hintalapun kera ja sitten normaalihintaisena. Lopputuloksena kalliin viinin kohdalla aivojen miellyttävyyden tunteesta vastaava alue aktivoitui. Tämä viittaa siihen, että korkeammaksi tiedetty hinta todella lisää tuotteen nautittavuutta."

Maaseutumatkailun kehittämisen kannalta on olennaista huomata tämä varsinkin venäläisten kohdalla paikkaansa pitävä seikka. Asia on hyvä muistaa hinnoittelun osalta myös taantuman aikana eikä alennusmyyntiin tule lähteä.

Venäläisten maksukykyyn luottaa myös Holiday Club, joka taantumaa hyväksi käyttäen investoi 300 miljoonaa euroa Pohjoismaiden suurimpaan matkailuhankkeeseen Lappeenrantaan. Saimaa Gardens on juuri sellainen projekti, jota Saimaan järvialueen matkailun kehittäminen kaipasi. Taantuma näyttääkin olevan varsin kaksijakoinen, kun toisaalla se aiheuttaa Lomaliiton konkurssin ja yli 200 työtöntä, niin toisaalla käynnistetään matkailurakennusprojekti 300 rakennushenkilötyövuoden voimalla, joka valmistuessaan työllistää pysyvästi 250 henkilöä.

Älä myy halvalla! Turisti ostaa hinnalla millä hyvänsä!

2009-12-31T12:16:00.002+02:00

Onko Finnairin matkalaukkuhässäkkä tehnyt hallaa Suomen matkailumaaimagolle? Voi olla, mutta matkailijoiden kuluttamista se on ainakin lisännyt. Rahan puute ei taantuman aikanakaan turisteja vaivaa, sillä varusteet hankitaan hinnalla millä hyvänsä, kuten YLE 30.12.2009 uutisoi.*

"Pohjoisen urheilukaupat ovat tehneet tuhdin tilin Finnairin matkalaukkusekoilulla. Tuhannet Lappiin lentäneet ja matkalaukkunsa kadottaneet ulkomaiset joululomalaiset ovat joutuneet tekemään ostoksia, joiden arvo on usein ollut satoja tai jopa tuhansia euroja"

Ehkä matkalaukkuhässäkkä onkin vain onnistunut kikka saada turistit jättämään hieman enemmän euroja maahamme lomansa aikana. Tilastojekin mukaan turistit ovat taantuman aikana jättäneet enemmän matkailueuroja maahamme, kuin aikaisemmin.

Hollantilainen matkanjärjestäjäkin totesi taannoin Koillissanomissa, että pohjoisen lomien alennusmyynti on pyhäinhäväistys aitoa Talven Taikamaata kohtaan. Lappiin ei tule päästä yhtä halvalla kuin etelän rantalomakohteisiin.

Näin täytyisikin kaikkien Suomen matkailuyritysten ajatella omista palveluistaan. Suomi on erikoinen, eksoottinen paikka, jonka kokemisesta kannattaa uskaltaa pyytää käypä hinta. Tulevaisuudessa ehkä suomalaisetkin matkailijat ymmärtävät, että on hienompaa matkustaa kotimaan laadukkaammissa (ja kalliimmissa) kohteissa, kuin etelän tusinakohteissa.

*toivottavasti tulevaisuudessa turisteille ei tarvitse sentään lentokentällä pakkomyydä luotiliivejä viitaten Kauppakeskus Sellon 31.12 tapahtumiin...

Eihän kukaan osta sikaa säkissä

2009-12-18T14:26:00.002+02:00

Matkailija on erityisen tarkka siitä, vastaako tarjoamasi majoituskohde hänen tarpeitaan. Hyvä keino perustella asiakkaalle majoituksesi todellinen taso, on hankkia mökeillesi tai huoneistoillesi maaseutumatkailun majoitustilojen luokitus (MALO).

Asiakas ei nimittäin suinkaan aina etsi luksusmajoitusta vaan hänen toiveissaan voi yhtä hyvin olla vaatimaton mummonmökki tai jotain siltä väliltä. MALO-luokituksen ideana ei ole asettaa majoitustiloja paremmuusjärjestykseen vaan auttaa asiakasta löytämään hänen toiveitaan vastaava majoituskohde. Luokituksen avulla asiakkaasi saa mökkisi tai aamiaismajoituspalvelusi todellisesta tasosta asiantuntijan arvioon perustuvan kuvan. Näin hän voi turvallisin mielin tehdä ostopäätöksen.

Kun Suomessa on käytössä niinkin oivallinen laatujärjestelmä majoitustilojen markkinoinnin helpottamiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi, olisi typeryyttä yrittää jääräpäisesti myydä edelleen sikaa säkissä.

Hanki siis heti mökeillesi MALO-luokitus, sillä vaarana on että naapurisi hankkii sen ensin ja kaikki asiakkaasi siirtyvät hänelle.

Lisämyynnin lähteillä

2009-11-25T08:32:00.001+02:00

Kaikki pubissa joskus aikaansa viettävät tunnistavat seuraavan ilmiön. Toisinaan tarjoilijat ovat asiakaspalvelijoita, toisinaan he ovat vain töissä. Jos tarjoilija huomattuaan tuopin tyhjenneen saapuu ystävällisesti luoksesi tarjoten lisää juotavaa, niin harvoin sitä kieltäytyy. Aina voi ottaa yhden lisää. Näissä olosuhteissa tulee helposti nautittua ravintolan tuotteita jokunen enemmän, kuin mitä ehkä tulisi jos tarjoilija vain lymyäisi tiskin takana piilossa.

Olin Pääsiäisenä Rukalla ja päätin poiketa rinneravintolassa oluella. Niin oli päättänyt monta sataa muutakin skimbailijaa tuona samana aurinkoisena iltapäivän hetkenä. Kyseinen ravintola oli tuotteistanut myyntitilanteensa varsin tehokkaaksi ja ravintola palvelikin vellovaa monojuoppolaumaa oikein sujuvasti. Jonoja ei päässyt syntymään, vaikka vaikutti ensinäkemältä siltä, että ravintola ei pystyisi mitenkään palvelemaan niin suurta asiakasmassaa. Jokaista asiakasta vuorollaan kuitenkin palveltiin erittäin kohteliaasti, ja kaikki saivat haluamansa juomat nopeasti tiskiltä.

Tarjoilllessaan tilatut juomat, isoihin aurinkolaseihin sonnustautunut trendikäs baarimikko vielä kohteliaasti kysyi: "Montako Jägermeisteria laitetaan?" Spontaanisti vastasin, että no, laitappa yksi siihen kylkeen! Näin myyjä yksinkertaisella myyntitoimenpiteellä sai minulle myytyä kaksinkertaisella summalla juomia, kuin mitä olisin ilman hänen esittämäänsä tarjousta ostanut. Seurasin tovin baaritiskin vipinää ja varmasti 2/3 asiakkaista tarttui Jägermeister-syöttiin. Asiakkaat ostivat yhtä monta Jägeria kuin oluttakin. Ei tarvitse kummoista laskutaitoa ymmärtääkseen mitä tämä tarkoitti päivän tai koko Pääsiäissesongin kokonaismyyntiin.

Eräs nerokas lisämyyntiesimerkki löytyy Thaimaasta. Erään paikallisen turistikylän hiekkarannoilla päivystää ratsastusaktiviteetteja tarjoavia "yrittäjiä". Heidän hevosillaan pääsee maksua vastaan ratsastamaan pitkin tasaisia hiekkarantoja joko ominpäin tai ohjatusti. Varsin hyvä aktiviteetti pelkkään makaamiseen kyllästyneille turisteille. Itse kylän kohdalla on vain yksi rantaan johtava kapea kävelykatu, josta käytännössä kaikki liikkuminen tapahtuu rannan ja kaupungin välillä. Ratsastuspalveluiden tarjoajien hevoset ovat tietysti otollisella paikalla tämän väylän edustalla rantahiekalla parkissa. Tämä aiheuttaa pienen lieveilmiön, nimittäin rannalta kaupunkiin haluava ei käytännössä pääse pois hiekalta sotkematta jalkojaan hevosen kakkaan. Onneksi nerokkaat yrittäjät pelastavat avuttomat turistit tilanteesta tarjoamalla kävelykadun päässä jalkojenpesumahdollisuutta sopivaan hintaan.

Mitä näistä esimerkeistä opimme?

- Jos vain pystyt, tee jokin lisäpalvelu asiakkaalle välttämättömäksi.

- Tyrkytä kohteliaasti ja aseta tarjolle jotain ylimääräistä ostettavaa.

- Kysy asiakkaalta, josko tämä haluaisi vielä jonkun lisätuotteen tai palvelun jo ostamansa lisäksi

- Samassa jutussa voi sujuvasti puhua oluesta ja hevosen jätöksistä, mieti mitä voi saadakaan aikaan yhdistelemällä täysin erilaisia elementtejä myyntitilanteessa...

Elävöittäminen maaseutumatkailun tuotteistamisessa, osa 1

2009-11-08T08:47:00.001+02:00

Kuva esittää suomalaista hiekkatietä. Näitä samanlaisia hiekkateitä kulkee tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä pitkin Suomen metsiä. Kuva on otettu vuonna 2006 ja sen esittämä maisema ei kerro kuvan perusteella mitään ihmeellistä.

Sen sijaan, jos kuva olisi otettu samasta paikasta alkuvuodesta 1940, sen välittämä tunnelma olisi kenties toisenlainen. Kuva on Raatteentieltä.

Syvemmät merkitykset esiin

Matkakohteen elävöittäminen (eng. interpretation) tarkoittaa luonnon, kulttuurin ja historian arvojen selittämistä niin, että kohteeseen liittyvät syvemmät merkitykset avautuvat kuulijalle.

Maaseutumatkailun valtteja ovat puhdas luonto ja ympäristö, metsät ja vesistöt, hiljaisuus ja rauha. Jos katsotaan lähes minkä tahansa suomalaisen matkakohteen, jopa Helsingin matkailuvaltteja, perustuvat ne lähes aina näihin samoihin arvoihin. Miten sitten erottua tässä massassa edukseen?

Yksinkertainen työkalu erottumiseen on elävöittäminen.

Elävöittämisen kautta viestitään merkityksellisiä asioita liittyen kohteisiin, ihmisiin ja asioihin. Elävöittäminen antaa asiakkaalle syvemmän näkemyksen asian erityisyyteen ja siihen, miksi kyseinen kohde on arvokas.

Elävöittämisen kautta voidaan samalla opettaa asiakkaalle jotain uutta ja ihmeellistä, joka liittyy elävöitettävään kohteeseen tai ilmiöön. Yksi elävöittämisen alkuperäisistä tarkoituksista on ollut luonnonsuojelullinen. Elävöittämisen kautta on opetettu matkailijoita ymmärtämään esimerkiksi kansallispuistojen luonnonsuojelullista arvoa ja opastettu käyttäytymään puistossa luontoa kunnioittavasti.

Tehokas tapa viestiä

Informaation välittäminen matkailijalle on tehokkaampaa, kun se elävöittämisen keinoin linkitetään johonkin henkilön aikaisemmin tuntemaan asiaan tai vedotaan hänen tunteisiinsa. Pelkkä kielto vaikkapa roskaamisesta ei ole niinkään tehokas, kun konkreettisesti kuvailtu seuraus, jota roskien heittäminen luontoon aiheuttaa esimerkiksi eläimille.

Matkailun tuotteistamisessa täytyy muistaa, että matkailija hakee matkaltaan aina viihdyttävyyttä, mutta hän haluaa myös kokea ja oppia uutta. Elävöittäminen on työkalu, joka muokkaa matkailijaa kiinnostavan tiedon, esimerkiksi kohteen historian kiinnostavaan muotoon.

Matkailijaa kiinnostaa kohteen fyysisen muodon ja kohteessa tapahtuvan toiminnan lisäksi kohteen symbolinen, eli merkityksellinen ulottuvuus. Merkityksellinen tieto luo kohteen eläväksi. Informaatio on raakamateriaalia, elävöittäminen tekee siitä viihdyttävän tuotteen.

Lisää elävöittämisen sielunmaisemasta ja elävöittämistekniikoista artikkelisarjan seuraavissa osissa!

Miksi auringonlaskua pitäisi tulla juuri Suomeen katsomaan?

2009-11-04T09:25:00.004+02:00

Kokonaisvaltainen tuotteistaminen matkailussa rakentuu usean tuotteistamisnäkökulman varaan. Yksi näkökulma on verkostomainen tuotekehitys, jonka kautta käsitellään verkostoitumisen tasoa matkailuyrittäjien välillä ja niin ikään toimialarajoja ylittävää yhteistyötä tuotetasolla.

Kokonaisvaltaisen tuotteistamisen osa 2. on tarkastella tuotteistamista matkailutuotteen ulottuvuuksien kautta. Suomalainen matkailubisnes on perinteisesti kuvitellut saavansa tuottoa tarjoamalla asiakkaille järvimaisemia ja auringonlaskuja. Me suomalaiset olemme itse niin kiintyneitä luontomme fyysisiin resursseihin, että olemme kuvitelleet maiseman tuijottamisen riittävän myös asiakkaidemme viihdyttämiseen.

Istuako vai tuijottaa?

Kuitenkin matkakohteeseen liittyvät fyysiset resurssit, kuten luonto ja maisema ovat vain 1/3 siitä kokonaisuudesta, jonka asiakkaamme haluavat matkallaan kokea. Matkailutuote pitää sisällään myös toiminnallisen ulottuvuuden, eli asiakkaan aktivoimisen. Jostain syystä passiivinen sightseeing-malli on suomalaisessa sielunmaisemassa sitä ominta turismia. Juuret kaiketi juontavat suomalaisten omimpaan matkailumuotoon, seuramatkoihin, joissa bussilla viiletetään kohteesta toiseen kuvaamaan itseään nähtävyyksien äärellä.

Pinnan alta kaivetaan syvempi kokemus

Oikea matkailutuote sisältää lisäksi symbolisia arvoja, jotka kertovat matkailijalle kohteeseen liittyviä syvempiä merkityksiä, jotka tyypillisesti ovat enemmän tai vähemmän näkymättömiä ja jäävät matkailijalta piiloon ilman oikeanlaista esilletuontia, eli elävöittämistä. Symbolinen ulottuvuus voi kertoa esimerkiksi tarinoita kohteen historiasta tai muista merkityksellisistä asioista, jotka sitovat kävijän voimakkaammin kohteeseen ja jättävät hänelle syvemmän kokemuksen.

Kokonaisvaltaisesti tuotteistettu matkailupalvelu pitää sisällään kaikki kolme edellä mainittua ulottuvuutta:

1) Fyysinen ulottuvuus
2) Toiminnallinen ulottuvuus
3) Symbolinen ulottuvuus

Tasapainoinen tuote pitää sisällään sopivan määrän kutakin. Samoin markkinointi(mieli-)kuvissa tulisi huolehtia kaikkien kolmen ulottuvuuden näkyvyys, näin asiakas saa jo ostopäätöstä tehdessään kohteesta ja palvelusta kokonaisvaltaisen kuvan, eikä hänen tarvitse yrittää itse keksiä miksi matkaesitteen esittämää auringonlaskua pitäisi tulla juuri Suomeen katsomaan.

Lue myös: Elävöittäminen maaseutumatkailun tuotteistamisessa

Kuinka erottua massasta?

2009-10-21T09:58:00.003+03:00

Älä kangistu kaavoihin

Matkailutuotteet noudattavat hyvin usein samoja tutuiksi tunnettuja kaavoja. Hotellihuoneet ovat pääpiirteissään samanlaisia, sisustukseltaan hillittyjä, tiettyyn perusformaattiin perustuvia. Innovatiivisuus tuotekehittelyssä on kuitenkin sallittua myös matkailubisneksessä.

Räväkät ideat jäävät mieleen

Vierailin hiljattain saksalaisessa Artgenossen Landarthotel -nimisessä majoitusliikkeessä, jossa huoneen WC oli muotoiltu ulospäin näyttämään ränsistyneeltä "paskahuussilta". Sisätilat niin WC:ssä, kuin muutoinkin hotellissa toki olivat viimeisen päälle nykyaikaiset, mutta huoneessa saattoi kuvitella nukkuvansa minkä tahansa ulkovajan kuistilla...

Tämän tyyppiset ratkaisut toki jakavat mielipiteitä asiakkaiden kesken ja kaikki eivät varmasti haluaisi herätä aamulla ulkohuussin rappusilta. (Etenkin jos pitkäksi venähtänyt ilta on häivyttänyt mielestä asiayhteyden hotellihuoneeseen). Siitä huolimatta tietynlainen erilaisuus varmasti jää mieleen ja jättää pysyvämmän kokemuksen kohteesta.

Positiivista erottumista

Erilaisuus voi myös muodostua hyvin pienistä ja yksinkertaisista asioista ilman, että kenenkään asiakkaan mieli on vaarassa häiriintyä. Tärkeää on muistaa, että palvelun kautta koettu positiivinen erilaisuus on yhtä tehokas elämyksen syventäjä.

Mitä on kokonaisvaltainen tuotteistaminen?

2009-10-05T15:30:00.003+03:00

Yksinkertaisesti sitä, ettei tuijoteta vain omaa napaa, vaan uskalletaan hakea hyötyjä myös naapurilta.

Palvelun tuotteistamisen tärkeimpiä lähtökohtia on asiakkaan kokonaistarpeen tarkastelu. Sen sijaan yrittäjän tärkein tehtävä on oivaltaa, että kaikkea tuotteeseen liittyvää ei tarvitse tuottaa itse. Perisuomalainen syntihän tunnetusti on kateellisuus ja yhteistyön esteenä pelko omien asiakkaiden lipsahtamisesta naapuriin. Samalla kuitenkin vallitsee fakta, että pienyrittäjä ei tässä maassa, ainakaan maaseudulla, pärjää yksin.

Rakentamalla verkoston, voi laajentaa omaa tuotetta kumppanien tarjoamilla osilla, jolloin asiakkaan kokonaistarpeen tyydyttäminen helpottuu.

Kannattaa katsella ympärilleen

Monesti hyvä kumppani löytyy jostain ihan muulta toimialalta, kuin on odottanut. Toimialat ylittävä yhteistyö onkin nykypäivän maaseudun kehittämisen tärkeimpiä lähestymistapoja. Maaseututoimijat voisivat monessa kohtaa nyhtää reiluja tuloja kiireisten kaupunkilaisten lomakassasta tuotteistamalla maaseudun arvot oikealla tavalla. Testatusti toimiva konsepti on esimerksi vanhan ajan heinätalkoot, joihin maaseudulla lapsuutensa viettäneet, nyt kaupungissa asuvat ihmiset mielellään osallistuvat ja tuovat lapsensa ja lapsenlapsensa mukanaan kokemaan maaseudun ihmeellisyyksiä.

Tässä kohtaa kuka tahansa maatilan isäntä voi tarjota mukaansatempaavan ohjelmapalvelun osana laajempaa matkailutuotetta, ilman että itse sen enempää satsaisi matkailubisnekseen. Ja tienata satasia per hangonheiluttaja.

Elämyksiä eri aisteilla

2009-09-08T08:45:00.012+03:00

Maisemaan tai luontoon liittyvät arvot, kuten rauhallisuus, hiljaisuus, koskemattomuus jne. ovat toki hyviä maaseutumatkailun valtteja, mutta mitä jos nämä arvot voitaisiin kokea jollain uudella tai erilaisella tavalla. Matkailijalle ei riitä pelkkä järvimaiseman katselu, vaikka se meille itsellemme onkin parasta aktiviteettia.

Kärryillä mäelle?

Paljon on puhuttu esteettömyydestä ja siitä, kuinka tiettyihin erityisryhmiin kuuluvat henkilöt voisivat saada arvokasta sielun ravintoa luonnosta, metsästä tai järveltä, mutta pääsy näihin ympäristöihin voi olla vaikkapa heikkonäköiselle ongelmallinen. Esteettömän matkailun eteen tehdään tänä päivänä ansiokasta työtä eri puolilla ja hyviä konsepteja esteettömän matkailun toteuttamiseen syntyy jatkuvasti.

Matkailukokemus ilman näköaistia?

Voisiko esteettömyyden ajatusta soveltaa yleisesti matkailun kokonaisvaltaisessa tuotteistamisessa? Voiko ns. "esteellisiltä" matkailijoilta oppia jotain uutta, uusia tapoja kokea, uusia tapoja saada uudenlaisia elämyksiä? Laittamalla eri aistit koetukselle, saattaa vaikkapa metsän äänet avata uuden ihmeellisen maailman.

Rural Tourism Fair 2010

2009-01-18T19:10:00.007+02:00

Jälleen tammikuussa 2010 järjestettävä Rural Tourism Fair on globaali maaseutumatkailun tapahtuma, joka koostuu sarjasta ympäri maailmaa järjestettäviä paikallisia ruohonjuuritason tapahtumia. Maailman laajuiset "Globaalit maaseutumatkailumessut" keskittyvät vastuullisen matkailun mahdollisuuksiin peilaten paikallistason matkailun kehittämistä globaaliin kontekstiin.

Messut toteutetaan hyödyntäen sosiaalisen median mahdollisuuksia verkon eri kohtaamispaikoissa kuten facebook, youtube ja flickr. Samalla messut kehittävät käytännön toimintamallia autenttisen, ympäristöystävällisen, kustannustehokkaan ja ihmisystävällisen ruohonjuuritason tapahtuman järjestämiseksi.

Maailman ensimmäisen vastuullisen matkailun sivuston Planeta.com:n katveesta alkunsa saaneet, nyt yhdeksättä kertaa järjestettävät maailmanlaajuiset maaseutumatkailumessut ovat "maailman suurin pieni tapahtuma". Ajatuksena on välttää matkustamista nopeasti kauas. Sen sijaan herätellään ihmisiä ymmärtämään paikallisia mahdollisuuksia. Arvokkaita kokemuksia saadaan matkustaen hitaasti lähelle, säästäen ympäristöä ja tukien oman alueen matkailun kehittymistä. Yksinkertainen voi olla kaunista, matkailussakin.